Osingot valuvat ulkomaille verovapaasti

Suomesta maksettiin vuonna 2016 ulkomaisille yhteisöille osinkoja yhteensä 10,9 miljardia eurolla. Niistä perittiin veroa  keskimäärin 2,3 prosenttia. Piensijoittajan vero on vähintään 25 prosenttia.

Viime viikolla uutisoitiin, kuinka SDP:n puoluehallitus päätti torstaina ehdottaa lähdeveroa, joka kohdistettaisiin osinkoveroista vapautettuihin yhteisöihin. Ehdotus ei ole aivan uusi. Se sisältyi viime vuonna niin Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) kuin Demarinuorten verouudistuslistauksiin. Aiheesta on kuitenkin kirjoitettu Suomessa verrattain vähän, joten avaan tässä esityksen taustoja. Kirjoituksen lopussa on vastauksia esityksestä esiin nousseisiin kysymyksiin.

Säätiökuva
Vaikutuksia käsitelty tarkemmin jäljempänä kirjoituksessa.

Esityksen pihvi: osinkoveropohjan tiivistäminen

Tiiviit veropohjat, matalat verokannat, kuuluu veroasiantuntijoiden vakimantra, kun kysytään, miten pitäisi verottaa. Tiiviit veropohjat tarkoittavat muun muassa sitä, että eri tulolajeja ja yhtiömuotoja verotetaan kattavasti. Tämä hillitsee haitallista verovälttelyä ja antaa eväät tasapuoliseen ja kohtuulliseen verotukseen. Institutionaalisten sijoittajien ja muiden osinkoverosta vapautettujen yhteisöjen verovapaus muodostaa yhden keskeisimmistä veropohjan aukoista. Toinen osinkoverotuksessa yleisesti esiin nostettu veropohjan aukko koskee listaamattomien osakeyhtiöiden verotusta, jota käsiteltiin viime vuonna valtiovarainministeriön yritysverotuksen asiantuntijaryhmän raportissa (ks. muista aukoista esim. tässä blogissa).

Ulkomaiset sijoittajat yleensä verovapaita

Suomalaiset pörssiyhtiöiden on arvioitu jakavan tänä keväänä osinkoja ennätyksellisesti lähes 13 miljardia euroa. Näistä osingoista valtaosa maksetaan kotimaisille ja ulkomaisille yhteisöille, jotka eivät maksa lainkaan veroa Suomeen. Osinkoverosta on vapautettu muun muassa eläkerahastot, sijoitusrahastot, asiakkaidensa vakuutuskuoria hallinnoivat yhtiöt sekä yleishyödylliset yhdistykset ja säätiöt.

EU-oikeuden periaatteiden vuoksi verovapaus koskee yleensä myös vastaavia ulkomaisia yhteisöjä. Helsingin pörssin yhtiöissä ulkomaisten omistajien osuus on tällä hetkellä noin 50 prosenttia eli heidän omistustensa arvo on noin 115 miljardia euroa. Ulkomaisista osakkaista valtaosa nostaa osinkonsa verovapaasti, eikä näissä tilanteissa tuloista makseta Suomeen veroa myöhemminkään.

Verohallinnon tilastojen mukaan Suomesta maksettiin vuonna 2016 ulkomaisille yhteisöille osinkoja yhteensä 10,9 miljardia eurolla, kun mukaan luetaan myös pörssin ulkopuoliset yhtiöt. Näistä tuloista perittiin lähdeveroa noin 250 miljoonaa euroa eli keskimäärin 2,3 prosenttia. Luvun voi suhteuttaa vaikkapa suomalaiseen piensijoittajaan, joka maksaa pörssiosingoista veroa vähimmillään 25,5 prosenttia. Osa ulkomaisilta sijoittajilta perityistä veroista palautetaan jälkikäteen, joten todellisuudessa ulkomaisten yhteisöjen osinkovero esimerkiksi vuodelta 2016 jää selvästi 2,3 prosenttia pienemmäksi*.

Mihin verovapaus perustuu?

Institutionaalisten sijoittajien verovapauksille on perusteltu syy. Eläkerahastojen verovapaus perustuu siihen, että palkanmaksun yhteydessä perittävillä suorituksilla rahoitetaan myöhempiä eläkkeitä ja rahastojen verotus lisäisi suoraan painetta nostaa eläkemaksuja. Eläkemaksut ovat verovähennyskelpoisia, mutta eläkkeitä verotetaan vastaavasti, kun ne nostetaan. Myös sijoitusrahastoihin ja vakuutuskuoriin kertyviä tuloja verotetaan vasta, kun ne nostetaan. Tämä on osaltaan huomioitu siten, että nostoista maksettava pääomatulovero on hieman korkeampi kuin osingoista maksettava vero.

Edellä kuvattu järjestelmä toimii ongelmitta suljetussa taloudessa. Pääomamarkkinoiden kansainvälistyttyä se on kuitenkin vääjäämättä vanhentunut. Ulkomaisten eläkerahastojen edunsaajat eivät maksa eläkkeistään koskaan veroa Suomeen. Sama koskee ulkomaisten sijoitusrahastojen ja vakuutuskuorten ulkomaisia sijoittajia. Vakuutuskuoria hyödyntämällä myös suomalaiset sijoittajat voivat päästä verovapauksiin käsiksi. Sijoitustuottojen veropohja vuotaa kuin seula ja ongelma uhkaa karata käsistä, jos sille ei tehdä pistettä.

Yleishyödyllisten yhdistysten ja säätiöiden verovapaus perustuu siihen, että ne tekevät yhteiskunnallisesti tärkeää työtä: tukevat tiedettä, kulttuuria, liikuntaa ja muuta yhteiskunnallista toimintaa. Toisaalta yleishyödyllisten yhteisöjen sijoitusten verovapaus voidaan myös nähdä verotukena, joka hyödyttää lähinnä niitä harvoja säätiöitä ja yhdistyksiä, joilla on sijoitusvarallisuutta. Suurin osa yleishyödyllisistä yhteisöistä toimii jäsenmaksuilla, talkoilla, keräyksillä sekä valtionavustuksilla. Samalla aikaan kun kansalaisyhteiskunnan suorasta rahoituksesta on viime vuosina leikattu, varakkaammat säätiöt ovat saaneet yhteisöveronalennusten muodossa lisärahoitusta. Esimerkiksi vuoden 2014 suurta yhteisöveronalennusta kompensoitiin piensijoittajien osinkoverotusta kiristämällä, mutta institutionaaliset sijoittajat ja muut osinkoveroista vapautetut saivat hyödyn täysimääräisenä.

Ongelman ratkaisu: lähdevero

Edellä kuvattua osinkoveropohjan vuotoa voidaan hillitä monilla toisiaan täydentävillä tavoilla. SDP:n esittämä lähdevero tarkoittaisi, että verovapaiden yhteisöjen osingosta perittäisiin sen maksuhetkellä esimerkiksi 5 prosentin lähdevero. Tämän tyyppinen 15 prosentin lähdevero on käytössä esimerkiksi Saksassa. Myös Ruotsissa peritään veroa eläkerahastoilta, minkä seurauksen myös ulkomainen eläkeraha on osinkoverotuksen piirissä.

EVA arvioi pörssiyhtiöiden vuonna 2016 maksamien osinkojen perusteella, että 5 prosentin lähdeveron tuotto valtiolle olisi noin 250 miljoonaa euroa. Arvio on karkea, sillä siinä ei ole otettu huomioon muun muassa pörssin ulkopuolisten yhtiöiden maksamia osinkoja tai verosopimusten ja verosuunnittelun vaikutusta. Julkisten tilastojen pohjalta ei voi tehdä kovin tarkkaa arviota veron kokonaisvaikutuksesta, mutta 250 miljoonan euron mittaluokka on uskottava, kun sitä vertaa esimerkiksi yksittäisiä veronmaksajia koskeviin tilastoihin (ks. jäljempänä). Ulkomaille maksettujen suoritusten tilaston perusteella voidaan arvioida, että ulkomaiset yhteisöt maksaisivat valtaosan lisäverosta, kun karkeasti arvioiden jopa 3 miljardin euron osingot olisivat uuden veron piirissä**.

Esitetty lähdevero tiivistäisi veropohjaa ja siten hillitsisi aggressiivista verosuunnittelua. Se antaisi myös mahdollisuuden kasvattaa suurpääoman osuutta verotaakasta. Suomessa omistamiseen kohdistuvien verojen osuus on 16 prosenttia eli selvästi EU:n 21 prosentin keskiarvoa alempana. Pidemmällä aikavälillä sen hyödyt olisivat siis verotuottoja suuremmat, kun verotus kohdistuisi reilummin.

Samalla on selvää, että lähdevero ei yksin riitä, kun osinkojen verovuotoa tukitaan. Keskeistä olisi estää pöytälaatikkoyhtiöiden sekä vakuutuskuorten käyttö verojen välttelyssä muun muassa veronkiertosäännöksillä, joilla rajataan veroetuudet vain osinkojen tosiasiallisille saajille. Lisäksi Suomen olisi uudistettava vanhentuneita verosopimuksiaan, jotta osingot saadaan kattavasti verotuksen piiriin. Tämä olisi perusteltua, sillä Suomen yhteisöveronkevennysten hyödyt ovat valuneet suurelta osin ulkomaisille omistajille. Esimerkiksi Iso-Britannian verosopimus estää tällä hetkellä kaikkien sinne maksettujen osinkojen verotuksen. Ei ole sattumaa, että maa erottuu ulkomaille maksettujen suoritusten tilastossa lähes 10 prosentin osuudellaan. Vuonna 2016 Iso-Britanniaan maksettiin osinkoja ja muita veronalaisia suorituksia 1,3 miljardia euroa eli lähes 10 prosenttia ulkomaille suuntautuneista suorituksista. Niistä perittiin veroa vain puoli prosenttia.

Kysymyksiä ja vastauksia:

  1. Miten vero vaikuttaisi suomalaiseen eläkejärjestelmään?

Suomalaisista yhteisöistä vero kohdistuisi ennen kaikkea eläkerahastoihin. Työeläkevakuutusyhtiöiden ja muiden eläkerahastojen tilinpäätöksistä käy ilmi, että ne saivat vuonna 2017 osinkoja yhteensä noin 1,7 miljardia euroa***. Osinko- ja muiden sijoitusten jakaumien perusteella voidaan arvioida, että 47 prosenttia kyseisistä osingoista kertyi Suomesta. Tällä perusteella voidaan arvioida, että suomalaisten eläkerahastojen yhteenlaskettu osuus lähdeverosta olisi noin 40 miljoonaa euroa (=1698 m€ x 47 % x 5 %). Paine eläkemaksujen korottamiseen ei olisi suuri, sillä summa on 0,2 prosenttia suhteessa 21,3 miljardin eläkemaksuihin viime vuonna. Yksittäiselle palkansaajalle tämä tarkoittaisi joitain kymmeniä senttejä kuukaudessa, kun työnantaja maksaa osan eläkemaksuista.

  1. Miten lähdevero vaikuttaisi yleishyödyllisten yhdistysten ja säätiöiden rahoitukseen?

Kattavasti toteutettuna lähdevero kohdistuisi myös yleishyödyllisiin yhteisöihin. Veropohjan tiivistämisen näkökulmasta tämä olisi perusteltua, sillä verovapaita yhteisöjä voidaan hyödyntää verovälttelyssä esimerkiksi vuokraamalla niille osakkeita osingonmaksun ajaksi. Voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen osuus Helsingin pörssin omistuksista on noin 2 prosenttia. Tällä perusteella voidaan arvioida, että 5 prosentin lähdeveron kustannus olisi yleishyödyllisille säätiöille ja yhdistykselle runsaat 10 miljoonaa euroa vuodessa (13 000 milj. € x 2 % x 5 % = 13 milj. €). Turun yliopiston taloustieteen professorin Matti Virénin säätiöiden tuloista ja varoista vuonna 2014 tekemän selvityksen luvut viittaavat samaan mittaluokkaan.

Summasta valtaosa kohdistuisi varakkaisiin säätiöihin, jotka ovat tukeneet sijoitustuotoillaan erityisesti tutkimusta ja kulttuuria. Vuonna 2012 säätiöt jakoivat apurahoja yhteensä noin 300 miljoonaa, mihin suhteutettuna puhutaan alle viidestä prosentista. On selvää, että suhteellisen pienilläkin leikkauksilla voi olla merkitystä yksittäisille tutkijoille ja järjestöille. Samalla on syytä ymmärtää, että tutkimuksen, kulttuurin ja kansalaisyhteiskunnan rahoitus on kokonaisuus, jossa verovarat ovat keskeisessä roolissa. Esimerkiksi Juha Sipilän hallitus on leikannut yksin yliopistoilta vuositasolla yli 100 miljoonaa euroa ja leikkausten kohteeksi ovat joutuneet muutkin yleishyödylliset toimijat. Kymmenen miljoonan euron lähdeverossa ei olisi siis kyse tutkimusrahoituksen tulevaisuudesta vaan veropohjan tiivistämisestä, joka antaa osaltaan mahdollisuuden kohdentaa verovaroista huomattavia lisäsummia niin tieteeseen, kulttuuriin kuin kansalaisyhteiskuntaan.

Vero kohdistuisi osaltaan myös yleishyödyllisiksi luokiteltuihin etujärjestöihin, joilla on osinkotuloja, myös ammattiliittoihin. Kymmenen varakkaimman ammattiliiton osinkotulot vuonna 2016 olivat yhteensä noin 74 miljoonaa euroa. Tästä laskettuna 5 prosentin vero olisi tuottanut noin 3,7 miljoonaa euroa. Kyseisenä vuonna osingot olivat kuitenkin poikkeuksellisen suuret, kun osingoista valtaosan jakanut asuntosijoitusyhtiö Kojamo oli myynyt omaisuuttaan (Kojamo myi lisää omaisuuttaan keväällä 2018). Normaalivuonna verojen määrä olisi lähempänä 2 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaisi alle prosenttia koko veron tuotosta. Suhteutettuna kyseisten liittojen 1,3 miljoonaan jäseneen verot olisivat vuositasolla alle kaksi euroa jäsentä kohden.

  1. Voisiko lähdeveron kiertää verosuunnittelulla?

Aivan kaikkia ulkomaille maksettavia osinkoja ei edelleenkään verotettaisi (ks. vastaus 5), joten verovälttely olisi edelleen mahdollista. Järjestelyjen suunnittelu ei kuitenkaan ole ilmaista, joten on epätodennäköistä, että kovin moni niihin ryhtyisi. Lisäksi verovälttelyjärjestelyihin sisältyy aina riski, kun ne voidaan tulkita laittomaksi veron kiertämiseksi.

  1. Menettäisikö Suomi investointeja lähdeveron vuoksi?

Tuskin. Esimerkiksi viiden prosentin veron merkitys olisi sijoittajille vähäinen verrattuna muihin sijoituksen tuottoon vaikuttaviin tekijöihin. Osinkoa maksetaan vasta viiveellä, kun investointi on tehnyt voittoa ja voitosta on jo ennen osingonmaksua peritty yhteisövero. Esimerkiksi Saksassa on peritty 15 prosentin lähdeveroa, minkä lisäksi siellä peritään 10 prosenttia korkeampaa yhteisövero eikä tämä ole estänyt investointeja. Investoinnin tuotto riippuu veroja enemmän liiketoiminnan kannattavuudesta, mihin vaikuttaa muun ohessa osaavan työvoiman saatavuus, infrastruktuuri ja markkinoiden sekä raaka-aineiden sijainti. Verovaroilla rahoitetaan muun muassa koulutusta sekä infrastruktuuria ja luodaan siten edellytyksiä investoinneille ja kannattavalle liiketoiminnalle.

  1. Kohdistuisiko lähdevero kaikkiin ulkomaisten yhteisöjen osinkoihin?

Lähdevero kohdistuisi suhteellisen kattavasti pörssiyhtiöiden osakkaisiin, jotka eivät tällä hetkellä maksa osingoistaan veroa. Se ei kuitenkaan kohdistuisi aivan kaikkiin ulkomaisiin yhteisöihin ilman verosopimusten ja EU:n emotytäryhtiödirektiivin uudistamista. Osa verosopimuksista rajoittaa osinkojen lähdeverotusta, joten näihin maihin sijoittautuneita yhteisöjä ei voitaisi verottaa ilman verosopimusten uudistamista (ks. edellä esim. Iso-Britannian verosopimuksesta). Lisäksi EU:n emo-tytäryhtiödirektiivi estää osinkojen verottamisen, jos saajan omistusosuus on vähintään 10 prosenttia osinkoa jakavasta yhtiöstä. Direktiivin merkitys on suuri, sillä vuonna 2016 ulkomaille maksetuista osingoista 57 prosenttia eli 6,6 miljardia euroa maksettiin ulkomaisille emoyhtiöille ja muille suuromistajille lähes täysin verovapaasti. Direktiivin tarkoituksena on estää moninkertainen verotus konsernin sisällä, mutta sitä voidaan myös hyödyntää verojen välttelyssä.

Lauri Finér

Lisähuomiot:

* Vuodelta 2016 perityistä 581 miljoonan euron lähdeveroista oli palautettu syyskuun lopussa 2017 yhteensä 113 miljoonaa euroa ja veroja palautetaan vielä vuosia. Tarkkaa tilastoa veronpalautusten kohdentumisesta eri tulolajeihin ja saajaryhmiin ei ole saatavilla. Ulkomaiset yhteisöiltä perityt 253 miljoonan euron lähdeverot ovat suurin yksittäinen lähdeveroerä, joten myös heidän osuutensa palautuksista lienee huomattava.

** Arvio perustuu Verohallinnon ulkomaille maksettuja osinkoja koskevaan tilastoon vuodelta 2016. Tuolloin ulkomaisille yhteisöille maksettiin osinkoja yhteensä noin 10 876 miljoonaa euroa, josta perittiin lähdeveroa 253 miljoonaa euroa eli keskimäärin 2,3 prosenttia. Jos jätetään huomiotta emotytäryhtiödirektiivin mukaiset osingot ja muut suorasijoitusosingot, joista valtaosa ei kuuluisi lähdeveron piiriin, osinkoja maksettiin ulkomaille noin 4 249 miljoonaa euroa, josta perittiin veroa yhteensä 249 miljoonaa euroa eli keskimäärin 5,9 prosenttia. Jos oletetaan, että niissä tilanteissa, joissa veroa perittiin, vero oli keskimäärin 15 prosenttia (tämä veroprosentti lähes kaikissa verosopimuksissa), veronalaisten osinkojen bruttomääräksi voidaan arvioida 1 658 miljoonaa euroa (= 249 m€ / 15 %). Tällä perusteella voidaan arvioida, että loput osingoista, eli 2 591 miljoonaa euroa (= 4 249 m€ – 1 658 m€) maksettiin ulkomaisille verovapaille yhteisöille, joihin 5 prosentin vero kohdistuisi.

Arvioimalla suoraan edelliseen laskelman pohjalta lähdeveroa kertyisi ulkomaisilta tahoilta yhteensä 130 miljoonaa euroa. Arviota voidaan pitää varovaisena kolmesta syystä. Ensiksi siinä ei ole otettu huomioon veronpalautuksia, joita verovapaille yhteisöille on maksettu vuoden 2016 jälkeen. Aiempien vuosien perusteella palautusten määrä on merkittävä, mikä nostaisi myös veron tuottoarviota huomattavasti. Toiseksi, eräiltä tuntemattomilta osingonsaajilta on peritty jopa 30 prosentin lähdeveroa, joten veron piiriin kuuluvien verovapaiden osuus lienee arviota suurempi. Kolmanneksi, pörssiosinkojen määrä on kasvanut huomattavasti vuodesta 2016. Vastaavasti eräät verosopimukset voisivat estää lähdeveron perimisen lakimuutoksesta huolimatta, mikä pienentäisi veron tuottoarviota. Edellä mainituista syistä arviota on syytä pitää suuntaa-antavana.

*** Laskelmassa mukana suuruusjärjestyksessä (suluissa osinkotuotto ja suomalaisten osakkeiden osuus kaikkien osakkeiden markkina-arvosta):

Varma (581 miljoonaa euroa / 63 %)

Ilmarinen (413 miljoonaa euroa / 24 %)

Elo (351 miljoonaa euroa / 42 %)

VER (113 miljoonaa euroa / 70 %)

Keva (102 miljoonaa euroa / 23 %, arvio kaikkien sijoitusten jakaumasta)

Etera (94 miljoonaa euroa / 38 %, arvio kaikkien sijoitusten jakaumasta 2016)

Merimieseläkekassa (28 miljoonaa euroa / 96 %)

Veritas (tiedot vuodelta 2016: 13 miljoonaa euroa/ lähes kaikki osakkeet suomalaisia)

Pensions Alandia (1,8 miljoonaa euroa / 50 %)

Mela (0,3 miljoonaa euroa / 28 %, arvio kaikkien sijoitusten jakaumasta)

One thought on “Osingot valuvat ulkomaille verovapaasti

Add yours

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑

%d bloggers like this: