Perintöverotus kannattaa

Perusteet perintö- ja lahjaveron poistamiseksi ovat heppoisella pohjalla.

Kansalaisaloite perintö- ja lahjaveron poistamisesta ylitti tänään 50 000 allekirjoitusta, joten se etenee eduskunnan käsiteltäväksi. Samanaikaisesti useimmat verotuksen asiantuntijat ja ekonomistit pitävät sitä hyvänä verona, jota olisi jopa varaa kiristää. Tässä blogissa avaan, miksi perintöjen ja lahjojen verotus on perusteltua ja vastaan sitä koskevaan kritiikkiin.

Millaisesta verosta perintö- ja lahjaverossa on kyse? Tällä hetkellä vero on enimmillään 33 prosenttia saadun varallisuuden arvosta, kun kyse on yli miljoonan euron perinnöistä tai lahjoista eikä saaja ole lähisukulainen (ks. taulukot: perinnöt ja lahjat). Perheen sisällä veroprosentti on enimmillään 19. Alle 5 000 euron lahjat ja 20 000 euron perinnöt ovat verovapaita. Lisäksi osa perinnöistä on vapautettu kokonaan tai osittain verosta.

Perintö- ja lahjaveron arvioidaan tuottavan tänä vuonna valtiolle 720 miljoonaa euroa. Sen merkitys on kasvamassa, kun suuret ikäluokat ovat jo eläkeiässä. Tilastokeskuksen tutkimuksesta käy ilmi, että suuret ikäluokat ovat myös selvästi aiempia varakkaampia. Siksi perintöverolla voidaan osaltaan vastata ikärakenteen muutoksesta johtuvien menojen kasvuun.

Perintö- ja lahjaverolla on seuraavia hyviä puolia:

1. Se hillitsee eriarvoisuuden kasvua. Perintö- ja lahjavero on progressiivinen vero, eli pienimpiä perintöjä ja lahjoja ei veroteta lainkaan ja toisaalta suurimpia verotetaan raskaammin. Siksi se tasaa tehokkaasti varallisuuseroja. Toisaalta suurimmat verot kohdistuvat varakkaimpiin sukuihin, joiden perillisillä on varallisuutta ennestään. Perintövero hillitsee myös alueellista eriarvoisuutta, sillä suurimmat perinnöt kertyvät Etelä-Suomeen.
2. Se ei haittaa talouskasvua. Perintö- ja lahjavero on veroasiantuntijoiden ja ekonomistien suosikkivero, sillä se ei vaikuta olennaisesti yrittämiseen ja työntekoon.
3. Se kohdistuu ansiottomiin tuottoihin. Perillinen tai lahjansaaja ei ole usein osallistunut saamansa varallisuuden kerryttämiseen, joten voidaan puhua ansiottomasta varallisuuden kasvusta. Siitä huolimatta esimerkiksi palkkatuloa verotetaan huomattavasti raskaammin kuin lahjoja. Palkkatulon verottaminen on talouden kannalta haitallisempaa kuin lahjojen ja perintöjen verottaminen.
4. Se tiivistää veropohjaa. Perintöihin ja lahjoihin sisältyy tuloeriä, joita ei ole verotettu lainkaan. Tällaisia eriä ovat esimerkiksi vakuutuskuoriin ja yritysvarallisuuteen sisältyvät tulot ja arvonnousut. Perintö- ja lahjavero kohdistuu myös näihin eriin.

Perintö- ja lahjavero ei ole täydellinen, mutta sen ongelmat voitaisiin korjata. Perintö- ja lahjaveron veropohjassa on kaksi keskeistä aukkoa, joiden vuoksi sitä voidaan vältellä ja se kohdistuu osin epätasapuolisesti. Nämä liittyvät yritysperintöjä koskevaan huojennukseen sekä mahdollisuuteen välttää verot siirtämällä kirjat ulkomaille. Käsittelin ongelmia ja niiden ratkaisuja aiemmin tässä blogissa.

Miten perintö- ja lahjaveroa sitten kritisoidaan? Blogin lopuksi esitän kuusi muun muassa kansalaisaloitteessa esitettyä perustetta veron poistamiselle ja vastaan niihin. Käy ilmi, että perustelut ovat heppoisella pohjalla.

Väite 1: ”Ruotsi luopui perintö- ja lahjaverosta jo vuonna 2004 ja siitä on luovuttu myös Norjassa.”

Vastaus:

Päätöstä on kritisoitu runsaasti, sillä asiantuntijat pitävät perintö- ja lahjaveroa hyvänä verona. Sen palauttamista ovat esittäneet monet tahot. Viimeksi tammikuussa ruotsalainen elinkeinoelämän ajatuspaja SNS esitti laajassa raportissaan perintö- ja lahjaveron palauttamista.

Väite 2: ”Perintö- ja lahjaveroa voi välttää esimerkiksi siirtämällä omaisuutta ulkomaille tai muuttamalla ulkomaille. Siksi se kohtelee verovelvollisia epätasapuolisesti.”

Vastaus:

Perintö- ja lahjavero on hyvä vero, joten sen ongelmat kannattaa korjata sen sijaan, että verosta luovuttaisiin. Varallisuuden piilottaminen ulkomaille on rikollista ja siitä on tehty entistä vaikeampaa, kun viranomaisten kansainvälistä yhteistyötä on lisätty. Perintö- ja lahjaverotuksen aukot voidaan paikata muun muassa arvonnousuverolla, jolloin vero kohtelisi ihmisiä tasapuolisemmin ja ottaisi paremmin huomioon veronmaksukyvyn.

Väite 3: ”Perintövero on korkea ja kohdistuu jo ennestään verotettuun tuloon.”

Vastaus:

Perintö- ja lahjaverotus on selvästi alempaa kuin esimerkiksi työhön tai yritystoimintaan kohdistuva verotus.  Perinnöt ja lahjat ovat saajilleen ansiotonta tuottoa, eivätkä he ole maksaneet niistä mitään muuta veroa. Siksi perintöja ja lahjoja on perusteltua verottaa nykyistä raskaammin.

Väite 4: ”Vero haittaa yritystoimintaa ja sillä vaikeutetaan yritysten sukupolvenvaihdoksia.”

Vastaus:

Tutkijat ovat päinvastoin laajasti sitä mieltä, että perintö- ja lahjavero on hyvä vero, koska se ei haittaa yritystoimintaa. Ei ole myöskään näyttöä siitä, että perintö- ja lahjavero vaikeuttaisi yritystoiminnan siirtämistä uusille yrittäjille. Näihin siirtoihin kohdistuu tällä hetkellä runsaat huojennukset.

Väite 5: ”On olemassa tapauksia, joissa perijällä ei ole pääomaa veron maksamiseksi ja hän on pakotettu myymään perimäänsä omaisuutta.”

Vastaus:

Tällaiset tilanteet ovat hyvin harvinaisia, sillä perinnöt arvostetaan yleensä alle todellisen arvon ja arvokasta omaisuutta vastaan voi myös saada lainaa. Lisäksi pienimmistä perinnöistä ja lahjoista ei makseta veroa ja veron maksuun voi myös saada lykkäystä jopa kymmenen vuotta. Lykkäystä voitaisiin joissain tilanteissa laajentaa nykyisestä, jolloin näitä tilanteita ei syntyisi lainkaan

Väite 6: ”Perintö- ja lahjavero kasvattaa eriarvoisuutta.”

Vastaus:

Perintö- ja lahjaverotuksen poistamista perustellaan usein perättömillä väitteillä. Tämä väite on esimerkki sellaisesta eikä sille löydy mitään pohjaa tutkimustiedosta. Esimerkiksi verotuksen uudistamista selvittänyt valtiovarainministeriön Martti Hetemäen vetämä asiantuntijatyöryhmä totesi yksiselitteisesti, että perintö- ja lahjavero on työkalu eriarvoisuuden vähentämisessä.

Lauri Finér 

Kuva: BY-NC-ND 2.0 su-lin