EK:n kehyslinja: tuetaan aggressiivista verosuunnittelua

EK:n talouslinja on suloisessa ristiriidassa itsensä kanssa: se tiukentaisi talouslinjaa löysäämällä sitä.

6098371968_f1c7b82252_zElinkeinoelämän keskusliitto EK julkaisi eilen 18 tavoitettansa hallituksen huhtikuun kehysriihtä silmällä pitäen. Niihin sisältyneet seitsemän veroehdotusta ovat karua luettavaa. EK:a eivät ilmeisesti kiinnosta hyvän veropolitiikan periaatteet: se kaventaisi veropohjaa ja lisäisi verotukia. Samanaikaisesti kasvatettaisiin eriarvoisuutta.

EK:n erikoisin linjaus koskisi aggressiivista verosuunnittelua, jota se helpottaisi kaikkien kansainvälisten järjestöjen suositusten vastaisesti. Valtiovarainministeriö julkaisi tammikuussa niin kutsuttua korkovähennysrajoitusta koskevan lakiluonnoksen, jolla tiukennettaisiin Suomen nykyistä säännöstä EU:n vuonna 2016 hyväksytyn veronkiertodirektiivin pohjalta. Lakiluonnos ei ollut kansainvälisiin suosituksiin nähden erityisen tiukka ja se olisi jättänyt edelleen sijaa aggressiivisille korkojärjestelyille.

EK kuitenkin vaatii, että Suomen tulisi löysentää rajoituksia nykyisestä käyttämällä kaikki direktiivin sallimat poikkeukset, joita EU:n veroparatiisit onnistuivat direktiiviin neuvottelemaan. Tämä siitäkin huolimatta, että nykysääntelyä tutkinut Valtion taloudellinen tutkimuslaitos totesi viime kesänä, että nykyinen korkovähennysrajoitus ei ole ollut millään tapaa haitallinen. Kyseistä rajoitusta säädettäessä vuonna 2012 EK esitti tuttuja uhkakuvia taloudelle ja kilpailukyvylle aiheutuvista haitoista. Kuten niin monta kertaa ennenkin, väitteet osoittautuivat vääriksi. Kammottu korkovähennysrajoitus tervehdytti markkinoiden toimintaa, kun aggressiivisen verosuunnittelijoiden verotuet leikkaantuivat.

EK koettaa tunkea ulkomaisten pääomasijoittajien aggressiivisessa verosuunnittelussa hyödyntämän tasevapautussäännön takaisin hallituksen esitykseen. Tämä yhdessä muun muassa rajoituksen alarajojen nostojen kanssa tarkoittaisi vähintään kymmenien miljoonien tai jopa yli sadan miljoonan verotukea verovälttelijöille. EK ei edes yritä väittää, että tähän olisi mitään muuta perustetta kuin sen oman etupiirin verojen alentaminen: ”Tavoitteena [on], että yritysten verorasitukset eivät kasva.” Valtiovarainministeriölle antamassa lausunnossa se jopa esittää vaihtoehdoksi korkorajoituksen löysentämiselle yhteisöveroprosentin alennusta 18 prosenttiin, mikä laskisi verotuottoja yli 500 miljoonalla. Luku on suhteeton verrattuna VM:n arvioon, jonka mukaan uudistus lisäisi verotuloja 46 miljoonalla. Yhteisöveroja alennettiin neljä vuotta sitten noin miljardilla eurolla. EK:lle ei näytä riittävän mikään.

Verosuunnittelijoiden ohella EK tukisi palvelinkeskuksia sähköveronalennuksella. Veropohjaan puhkottaisiin aukko luomalla sijoitussäästötilit. Lisäksi EK leikkaisi ansiotulojen verotusta 200 miljoonalla ja poistaisi rataveron sekä väylämaksut (veronalennus yhteensä 55 miljoonaa). Satojen miljoonien veronalennusten rinnalla se esittää myös julkisten menojen lisäyksiä. Tämä voisi olla perusteltua, mutta nyt talouslinja on suloisessa ristiriidassa EK:n oman talousanalyysin kanssa: ”tiukkaa talouslinjaa on jatkettava”.

EK:lla on muitakin omituisia ehdotuksia: ”ratkaistaan digitaalisen liiketoiminnan verotus globaalilla tasolla”. Tämän teesin toteuttaminen on sikäli helppoa, ettei hallituksen tarvitse tehdä mitään. Se liittyy komission tulevaan digitaalisen talouden verotusta koskevaan ehdotukseen, josta on vuotanut tietoja medialle. Ehdotuksen tavoitteena on varmistaa, että veroja vältelleet Googlen, Applen, Facebookin ja Amazonin kaltaiset jätit saadaan verolle sillä aikaa, kun tehokkaammista verovälttelyn torjuntakeinoista päästään EU:ssa sopuun. EK näyttää lukinneen kantansa jo ennen kuin komission lopullinen esitys on julkaistu: viittauksella globaaleihin ratkaisuihin se pyrkii tekemään komission EU-tason suunnitelmat tyhjiksi.

Jotain hyvääkin EK:n veroesityksissä on. Se ehdottaa siirtymistä ”työmatkakulujen verovähennyksissä kilometriperusteiseen malliin”. Tämä voisi olla perusteltua, sillä se saattaisi julkisen liikenteen käyttäjät verotuksessa samaan asemaan yksityisautoilijoiden kanssa. Täyttä ajanhukkaa paperin lukeminen ei siis ollut, mutta kokonaisuutena EK:n kehyspaketti antaa veropolitiikasta päättäville kovin vähän eväitä.

Lauri Finér

Kuva: CC BY 2.0 Mark Bonica

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑

%d bloggers like this: