Suomi houkutteli 870 miljoonan veronalennuksella kourallisen tappiollisia pöytälaatikkoyhtiötä, kertoo EK:n selvitys.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) julkaisi keskiviikkona selvityksen, jonka perusteella se väitti, että vuoden 2014 kritiikkiä herättänyt yhteisöveronalennus oli onnistunut. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies veti selvityksestä kovia johtopäätöksiä. Hänen mukaansa ”yhteisöverokannan lasku vaikutti positiivisesti yritysjärjestelyihin”. Ylen haastattelussa Häkämies väitti muutoksen tapahtuneen siinä, että kansainväliset yritykset valitsevat Suomen verotuksen pääpaikaksi.
EK antoi lausunnoillaan ymmärtää, että Suomen verotulot lisääntyivät yhteisöveroalennuksen myötä, vaikka hallitus arvioi 4,5 prosentin yhteisöverokannan alennuksen laskennalliseksi hinnaksi 870 miljoonaa euroa. EK:n logiikka perustuu ajatukseen siitä, että yhteisöveronalennuksen synnyttämien yritysjärjestelyiden seurauksena Suomi sai huomattavasti lisää yhteisöverotuloja.
EK:n selvitys uutisoitiin kaikissa valtamedioissa. Kiinnostukseni heräsi, sillä toistaiseksi ei ole esitetty mitään tutkimusnäyttöä siitä, että yhteisöveroalennus olisi tuonut Suomeen veroeuroja yritysjärjestelyjen seurauksena. Sen sijaan EK on kunnostautunut yhteisöveronalennusten ykköslobbarina.
EK:n selvitys paljastui kahdeksi powerpoint-diaksi. Ensimmäinen sisälsi tilaston Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) ilmoitetuista kansainvälisistä yritysfuusioista. Toisella oli pelkkä tilasto yhteisöverokertymän kehityksestä. Näistä ensimmäinen oli nimenomaisesti EK:n selvitys, johon Häkämies viittasi. EK:n johtopäätös perustui siihen, että vuonna 2014 fuusioiden määrä oli tuplaantunut aiemmasta ja useimmissa tapauksissa vastaanottava yhtiö oli ollut Suomesta.
Ihmetykseni kasvoi. Olen tutkinut kymmeniä verosuunnittelutapauksia, mutta en ole kuullut, että yhteisöveron tasolla olisi mitään vaikutusta fuusioiden määrään tai suuntaan. Fuusioilla ei näet ole suoraa vaikutusta siihen, minne yritys yhteisöverot maksaa (ks. esim. Nordeaa koskeva blogini). Verotuksellisen pääpaikan siirtoa maasta toiseen ei siksi tehdä fuusioimalla vaan esimerkiksi muuttamalla niin kutsuttua siirtohinnoittelumallia.
EK:n väittämä syy-yhteys ”Suomea suosivien” fuusioiden määrän lisääntymisen ja Suomen yhteisöveroalennuksen välillä ei ilmennyt EK:n tiedotteesta tai lehtiuutisista. EK:n sivuilla ei ollut myöskään julkaistu selvityksen tausta-aineistoa. Suomeen suuntautuneita sulautumisia oli tehty vain kymmenkunta vuodessa, joten tiedot olisi ollut helppo tarkastaa itse.
Päätin tiedustella syy-yhteyttä suoraan EK:lta. Samalla pyysin EK:a julkistamaan tausta-aineiston, sillä PRH:n aineistot ovat julkista materiaalia. Useista pyynnöistä huolimatta en saanut EK:lta vastausta syy-yhteyttä koskevaan kysymykseeni. Sen sijaan sain kehotuksen pyytää aineistot itse PRH:lta.
Joulun välipäivinä on mukavasti aikaa tsekata faktoja, joten tein työtä käskettyä. Sain PRH:lta EK:n tutkimuksen taustalla olleet ainestot jo seuraavana päivänä. Kävin kaikki vuosina 2014–2017 Suomeen fuusioituneet yhtiöt läpi Orbis-tietokannan tilinpäätösaineistojen avulla. Olen myös ladannut niiden pohjalta koostamani materiaalin tänne, jotta se on kaikkien muidenkin – myös EK:n selvityksen uutisoineen median – saatavilla. Tässä koottuja havaintojani aineistosta:
- Yhdessäkään aineistossa olevassa tapauksessa Suomen yhteisöveroalennuksella ei näytä olleen mitään tekemistä fuusion kanssa.
- Toisin kuin Häkämies väitti, yhdessäkään tapauksessa konsernin verotuksen pääpaikka ei siirtynyt Suomeen. Itseasiassa en löytänyt mitään näyttöä siitä, että Suomeen olisi siirtynyt verotuloja missään muodossa.
- Esimerkiksi vuonna 2014 yhtä lukuun ottamatta kaikki fuusiot koskivat tilanteita, joissa purettiin jo toimintansa ulkomailla lopettanut yhtiö tai pöytälaatikkoyhtiö, jolla ei ollut omaa toimintaa koskaan ollutkaan.
- Ainoa vuoden 2014 tapaus, jossa ulkomailla oli todellista toimintaa, koski Nordean norjalaisen rahastoyhtiön sulautumista Nordean suomalaiseen rahastoyhtiöön. Suomalaiselle yhtiölle jäi kuitenkin Norjaan sivuliike, joka jatkoi veronmaksua sinne vanhaan malliin. Toiminta ei siis siirtynyt Suomeen ja hyöty Suomen alemmasta verokannasta oli tässäkin tapauksessa pyöreä nolla.
- Vuoden 2014 kaava toistui myös vuosina 2015, 2016 ja 2017. Yhteensä 80 prosenttia fuusioista koski toimintansa lopettaneita yhtiöitä tai pöytälaatikkoyhtiöitä. Myöskään muissa tapauksissa ei ollut merkkejä tosiasiallisen toiminnan tai verotuksen siirtämisestä Suomeen. Tyhjien pöytälaatikkoyhtiöiden lisäksi suomalaisiin yhtiöihin oli näinä vuosina sulautettu tappiollista liiketoimintaa tehneitä lopetetettuja ulkomaisia tytäryhtiöitä sekä tyhjiä yrityksiä, joiden liiketoiminta oli jo myyty, joskus jopa vuosia sitten.
- Muutamia esimerkkejä syistä sulautumisten taustalla: Mr. Paninin Tanskassa kuihtuneen liiketoiminnan lopetus, Hasan & Partnersin Tukholman toimiston lopetus, Postin pöytälaatikkoyhtiöiden lopettaminen.
Aineistoon tutustuttuani tuntuu huvittavalta, että entinen pääministeri Jyrki Katainen iloitsi EK:n selvityksestä ja väitti hyvinvointiyhteiskunnan kiittävän Kataisen hallituksen tekemää yhteisöveroalennusta. En tiedä Kataisesta, mutta itse en maksaisi 870 miljoonaa euroa kourallisesta tyhjiä tai tappiollisia yrityksiä.
Miksi sulautumisten määrä sitten nousi vuosina 2014–2016? Tässä oma arvaukseni: Korkein hallinto-oikeus teki lokakuussa 2013 ennakkopäätöksen, jolla se vahvisti, että suomalainen yhtiö saa vähentää ulkomaisen sulautuvan tytäryhtiön ulkomailla tekemät tappiot verotettavasta tulostaan Suomessa, jos niitä ei voida enää hyödyntää tuossa toisessa maassa. Useimmat vuoden 2013 jälkeen tehdyt fuusiot (54 %) koskivat nimenomaan yhtiöitä, joiden toiminta ulkomailla oli lopetettu tappioiden jälkeen. KHO:n päätös saattoi siis johtaa vuonna 2014 sulautumisten lisääntymiseen, joilla pyrittiin hyödyntämään ulkomaisia tappioita Suomen verotuksessa. Yhteisöveroalennuksen vuoksi tämä hyöty jäi yrityksille kuitenkin aiempaa pienemmäksi. Siitä huolimatta näyttää siltä, että EK:n selvityksessä lisääntyneet yritysjärjestelyt pikemmin laskivat Suomen yhteisöverotuottoa kuin nostivat sitä.
Vaikuttaa siltä, että EK:ssa ei ole lainkaan ymmärretty, mitä PRH:lta saatu tilasto on sisältänyt. Siitä huolimatta tilastoa on hyödynnetty veronalennusten lobbauksessa. Toinen vaihtoehto on, että EK on kaikin keinoin halunnut perustella yhteisöveroalennusten hyötyjä välittämättä siitä, että selvityksellä ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Niin tai näin, molemmat vaihtoehdot asettavat EK:n kyseenalaiseen valoon.
Lauri Finér
Jälkikirjoitus:
Aineisto osoitti siis, ettei yhteisöveroalennuksella ja PRH:n tilaston fuusioilla ollut mitään tekemistä keskenään. Tilastoa selatessani tein kuitenkin muutamia muita kiinnostavia havaintoja, jotka kirjaan tähän.
- Muutamien sulautumisten taustalla oli aiemmin purettuja verosuunnittelujärjestelyjä. Esimerkiksi terveysyritykset Mehiläinen ja Terveystalo purkivat sulautumisella turhaksi muodostuneita holdingyhtiörakenteitaan (ks. tarkemmin tämä selvitys).
- Selvityksessä kävi myös ilmi, että Posti oli aktiivisesti purkanut toimintansa lopettaneita ulkomaisia yhtiöitä. Postin toimet muodostivat merkittävän osan havainnoista. Oletan, että tämän taustalla oli Ylen MOT:n vuonna 2013 julkaisema juttu, jossa Postia arvosteltiin sen konsernirakenteeseen muun muassa yrityskauppojen yhteydessä tulleista veroparatiisiyhtiöistä.
- Lähes kaikki aineiston fuusiot koskivat hyvin pieniä yrityksiä. Oman lukunsa aineistossa muodostivat Nordean kaksi järjestelyä. Vuonna 2014 tehdyn rahastoyhtiön fuusion lisäksi Nordealla on vireillä fuusio koskien konsernin emoyhtiön siirtoa Ruotsista Suomeen. Tälläkään järjestelyllä ei kuitenkaan ole suoria vaikutuksia Ruotsin tai Suomen yhteisöverotukseen. Nordean sivuliike jatkaa veronmaksua Ruotsissa (ks. tämä blogi).
Lisäys 30.12.2017:
EK puolusteli myöhemmin selvitystään. Tässä seuraavan päivän blogissa kommenttini EK:n puolustukseen.
Veropolitiikkablogi 
Perustelisitko miksi yhteisöverokannan laskun takia suomeen sulautuneet yhtiöt olisivat hyötyneet tappioiden vähentämisessä vähemmän kuin korkeilla verokannoilla? Tappiot saa kuitenkin vähentää useana vuonna. Ja tuossa Japania ja supercelliä koskevassa blogissa sanoit ”taloutta haittaava verokilpailu”, eli oletko todellakin sitä mieltä että veron lasku haittaa taloutta ja veron korotukset tulee taloutta?
TykkääTykkää
Hei, kiitos hyvistä kysymyksistä. Yhteisöveroa peritään veronalaisesta voitosta, josta voi vähentää aiemmat tappiot. Siksi suuremmalla verokannalla aiempien tappioiden verohyöty on suurempi. Esimerkiksi 100 euron tappion verohyöty on 25 % verokannalla 25 euroa ja 20 % verokannalla 20 euroa. Aiemmat tappiot ovat siis yritykselle itse asiassa varallisuutta, jota muun muassa Soneran tapauksessa käytettiin aikoinaan kauppatavarana. Tämän vuoksi monet aiempia tappioita taseeseensa kirjanneet tekivät alaskirjauksia, kun USA päätti yhteisöveronalennuksista. Käytännössä veronalennus siis aiheutti tappioita, vaikka kyse olikin lähinnä kirjanpidollisesta toimesta.
Haitallinen verokilpailu on OECD:n käsite, joka tarkoittaa sitä, että esim. veroparatiisi X tarjoaa yrityksille veroetuja, joita hyödyntämällä ne voivat siirtää muualla kertyneitä voittojaan verotettavaksi veroparatiisiin X, jossa niitä verotetaan kevyesti. Tällainen verokilpailu syö siis muiden maiden verotuloja ja vapautta päättää verotuksestaan, mikä haittaa taloutta ja viime kädessä kaikkia. EU:ssa haitallista verokilpailua ovat harjoittaneet mm. Luxemburg, Alankomaat, Irlanti, Belgia, Kypros ja Malta.
Se, miten veronkorotukset tai alennukset yleisemmällä tasolla vaikuttavat talouteen, on monimutkaisempi kysymys. Noin karkeasti voi sanoa, että veronkorotukset ovat hyvä asia, jos julkishallinto käyttää ne siten, että talous hyötyy. Esimerkiksi Pohjoismaissa verotus on korkeinta maailmassa, mutta verovarat on käytetty siten, että myös talous on hyötynyt. Talouden kehitys ei luonnollisesti ole ainut näkökulma verotuksessa. Sillä on tärkeä rooli tulojen tasaamisessa ja ihmisten hyvinvoinnin rahoittamisessa. Lisäksi on tietenkin arvioitava, mitä kannattaa verottaa.
TykkääTykkää
Käsittääkseni tilanne on yhteisöveron alennuksen hyötyjen suhteen, on vielä lohduttomampi jos tilastoista siivotaan Supercell yhtiön omistusjärjestelyjen vaikutukset pois. Käsitykseni mukaan Supercell yhtiön päätös olla käyttämättä verosuunnittelua oli eettinen eikä sillä ollut mitään tekemistä sen kanssa onko yhteisövero jotakin prosentteja ylös tai alaspäin. Lisäksi yhteisöveron määrällä ei ole mitään tekemistä Supercell yhtiön menestymisen kanssa vaan kyse on ihan muista asioista.
Pikemminkin käsitykseni on, että Supercell kaltaisten yhtiöiden menestyminen jatkossa saattaa olla uhattuna jos näiden yhteisöveron leikkausten takia joudutaan leikkaamaan koulutuksesta ja tutkimuksesta tai muusta peliteollisuudelle tärkeästä palvelusta.
TykkääTykkää
Kiitos kommentista. Ei tilanne aivan lohdutonkaan ole, mutta aivan totta, että Supercellin vaikutus vuoden 2016 yhteisöverotuottoon oli valtava. Yksittäistapaukset selittävät paljon pienessä maassa. Ja tuosta olen täysin samaa mieltä, että yhteisö- ja muita verotuloja tarvitaan koulutukseen ja muihin julkisiin palveluihin – jatkossa jopa enemmän, jos halutaan pitää yllä hyvinvointia ja kilpailla mm. Aasian nousevien maiden kanssa osaamisella.
Supercellin tapausta käsittelin tarkemmin tässä blogissa: https://veropolitiikka.wordpress.com/2017/10/29/supercell-ja-japanilainen-verosuunnittelu/
TykkääTykkää
Ei pelialan firmat ole kovinkaan kiinnostuneita veroprosenteista. Ulkomaalaiset yritykset olisivat kiinnostuneita Supercellin kaltaisesta jättimäisen hyvin menestyneestä firmasta riippumatta siitä mikä on Suomen verotaso. Jos menestystä tulee, niin veroprosentti on helppo unohtaa ja jos menestystä ei enää tule niin ei auta vaikka veroprosentti olisi nolla.
Peliala on hyvinkin verrannollinen huippu-urheiluun jos voittoja tulee kokoajan, on helppo unohtaa miten monta miljoonaa palkkaa urheilija saa / vaatii, mutta jos tulee vain tappioita ja huonoja suorituksia edes se, että urheilija urheilee ilmaiseksi ei auta.
TykkääTykkää
Kuitenkin erittäin suurella todennäköisyydellä yhteisö- ja pääomatuloverotus tulee globaalisti laskemaan pääoman vapaan liikkuvuuden ansiosta, ellei tähän tule mitään kansainvälisiä verosopimuksia jotka ovat melko epätodennäköisiä. Itse olen sitä mieltä että yhteisöveron tasolla on suuri merkitys yrityksille. Kohtuullisen varma olen myös siitä, että pääoma- ja ansiotuloverot vaikuttavat osaltaan talouteen ja yritysten toimintaan, esimerkiksi ansiotuloveron kevennys elvyttää taloutta varsinkin kun puhutaan korkean veroasteen maista.
Olettekos tutustuneet Thomas Pikettyn kirjaan pääoma 2000-luvulla? Mielenkiintoinen tutkimus varallisuuseroista. Vaikka matalampi veroaste lisää varallisuuseroja, voi ottaa huomioon myös sen tuoman talouskasvun vaikutuksen niihin.
TykkääTykkää
”Olettekos tutustuneet Thomas Pikettyn kirjaan pääoma 2000-luvulla? ”
En juuri tuohon kirjaan, mutta moneen muuhun kirjaan kyllä. Elämme mielenkiintoisia aikoja esim. USA kansan keskimääräinen elinikä on kääntynyt laskuun kahtena vuotena peräkkäin ensimmäistä kertaa sitten 60-luvun. Tämä ei tietenkään liity pelkästään veropolitiikkaan, mutta väittäisin, että harjoitetulla talouspolitiikalla on osansa tuossa, että ennenaikaiset kuolemat yleistyvät voimakkaasti tietyissä väestöryhmissä.
TykkääTykkää
Pikettyn johtopäätökset toki tuttuja. Yhteisöverotus ja omistamisen verotus on keventynyt maailmanlaajuisesti, se on totta. Tämä suunta on kuitenkin osittain jo saatu pysäytettyä, ja noita kansainvälisiä sopimuksia on itseasiassa jo saatu aikaan. Siksi suuryritysten aggressiivinen verosuunnittelu ja sijoitustuottojen veronkierto on tulevaisuudessa vaikeampaa. Esimerkkejä on paljon, mutta itse näen tärkeimpinä esimerkkeinä OECD:n BEPS-hankkeen, jonka myötä EU:ssa hyväksyttiin viime vuonna nk veronkiertodirektiivi, joka toimeenpannaan Suomessakin tämän vuoden loppuun mennessä. Se vaikeuttaa aggressiivista verosuunnittelua. Toinen merkittävä uudistus on OECD:n standardin mukainen automaattinen tilitietojenvaihto, joka käynnistyi viime syyskuussa ja johon on jo sitoutunut yli 100 maata. Sen myötä varojen piilottelu veroparatiiseihin on huomattavasti vaikeampaa. Nämä muutokset antavat maille mahdollisuuden verottaa omistamista raskaammin, sillä verojen pakoilu ei enää onnistu vanhaan malliin. Ens siis suhtautuisi tulevaisuuteen ihan noin pessimistisesti. Paljon on tehty ja paljon hyviä hankkeita on myös valmisteilla, viime kuussa Euroopan parlamentti hyväksyi mm. Panaman papereita tutkineen komitean kunnianhimoiset ehdotukset veronkierron torjuntaan.
TykkääTykkää
Moi
Mä kirjaimellisesti eksyin tänne. Luin facen kansaivälisen Deep Learning A.I.-ryhmän päivitystä, kun näin siellä suomalaisen kommentin. Kiinnostuin ja menin tsekkaamaan hänen seinänsä, jos hänellä olisi hyviä linkkejä suomalaisen tutkimuksen äärelle, mutta hän osoittautui olemaan politiikkaa seuraava herra.
Politiikka on alkanut minuakin kiinnostamaan – kumma kyllä. Kuuluun enemmänkin taiteelliseen kastiin, mutta konservatiivisin arvoin, joten kaltaiselleni syvien vesien uimarille ja korkeiden ilmojen liitäjälle ei ole paikkaa politiikassa. Mutta mutta.. Jos johonkin uskon, niin totuuteen ja toden puhumiseen. Tässä kirjoituksessasi näen, että löysit virheen totuudessa raportin ja siitä tehtyjen johtopäätösten välillä; ehkä osapuolten huolimattomuutta, ehkä harhaanjohtamista, who knows right?
Teit hyvin. On hyvää korjata virheitä ja oikaista käsitystämme totuudenmukaisemmaksi. Tiedätkö, se on mitä sankarit tekevät. Sä olet selvästi fiksu ja seisot jollain, mikä kestää heilutusta. Pohjasta kallio, sydämestä puhdas, tahdosta tuli.
Jos sulle tulee vaikeita moraalisia paikkoja päätöksen teossa, niin se on taistelua sitten. Sitä ennen pitää olla kristallinkirkkaana, mikä on kyllä ja mikä ei. Kaikki, mikä rasittaa omatuntoa heikentää ihmisen vahvuutta kokonaisuuden läpi. Omaa huonoutta ei voi kieltää itseltä ja se on heikkous.
Don’t worry, kaikki mikä ei sussa kestä taistelua tulee kuolemaan ja vahvempi astuu eteen, jos seuraa omatuntoaam. Antaa kaiken heikon kuolla, kuollutta se on kuitenkin. Totuus on ainut, joka kestää. 🤟
Huomaatko tämän ajatus- ja arvomaailmojen välisen railon, joka seisoo oman kokemukseni ja yleisen poliittisen ulosannin välillä? Niin, olen saanut kävellä pitkän tien löytääkseni kiinnostukseni.
TykkääTykkää
Kiitos palautteesta!
Yst.
-Lauri
TykkääTykkää