SDP julkaisi eilen kansainvälisen veronkierron vastaisen toimintaohjelman, jonka kirjoittamiseen osallistuin. Ilokseni vastaanotto oli pääosin myönteistä. Asianajotoimisto Boreniuksen verokonsultti Janne Juusela kuitenkin kritisoi kovin sanoin – mutta heppoisin perustein – ohjelmaamme Iltalehdelle. Vastaan tässä Juuselan kritiikkiin kohta kohdalta. Näyttää siltä, että ”Suomen johtavana veroasiantuntijana” esiintyneen Juuselan kaikki kuusi väitettä ovat perättömiä. Ne eivät näet perustu tutkimustietoon tai edes valistuneisiin arvauksiin.
Väite 1: Verokeidasvilppi on ”nykypäivänä täysin marginaalinen ilmiö”, sillä sen Suomelle aiheuttamat veromenetykset ovat enimmillään 10 miljoonaa euroa.
Vastaus:
Juuselan väite ei pidä paikkaansa. Se perustuu puhtaasti mutu-tietoon ja hänen arvionsa 10 miljoonan veromenetyksistä lienee nostettu niin sanotusti tohtorinlakista.
Juusela käytti 10 miljoonan arviota jo viime vuoden keväällä julkaistussa EVA:n raportissa, jossa hän viittasi valtiovarainministeriön selvitykseen. Kyseisessä selvityksessä oli toki 10 miljoonan euron luku, mutta sillä ei ollut mitään tekemistä verokeidasvilpin kokonaisveromenetysten kanssa. Valtiovarainministeriö teilasi tuoreeltaan Juuselan tavan käyttää lukua. Arvio tyrmättiin myös myöhemmin keskustelussa eduskunnassa, jossa Juusela ei pystynyt esittämään tutkimustietoa arvionsa tueksi. Käsittelin arviota tarkemmin tässä blogissa (ks. myytti 3).
Juusela perustelee väitettään myös sillä, että Panama-papereista paljastuneilta noin 200 suomalaiselta henkilöltä ei olisi löytynyt pimeitä varoja. Ihmettelen, mihin väite perustuu, sillä asian tutkiminen ei onnistu ilman salaisia verotustietoja. Verohallinto ja poliisi voivat tutkia mahdollisia veropetoksia, mutta ne eivät ole toistaiseksi tuloksista kertoneet. Ja vaikka Panama-paperien veromenetyksistä saataisiin tietoa, se ei vielä kertoisi ilmiön kokonaismittaluokasta, sillä tietovuoto koski vain yhtä asianajotoimistoa. Samanlaisia palveluja ovat tarjonneet lukuisat veroparatiisiyritykset ympäri maailmaan.
Toimme raportissamme esiin, että verokeidasvilpin laajuutta on vaikea tutkia emmekä siksi esittäneet veromenetyksistä tarkkaa arviota vaan puhuimme satojen tai jopa yli miljardin euron veromenetyksistä. Tarkkoja arvioita tällaisesta verovilpistä ei ole siitä yksinkertaisesta syystä, että tulot on piilotettu verottajan ohella myös tutkijoilta. Paras aihetta koskenut tutkimus on vuodelta 2010, jolloin eduskunnan tarkastusvaliokunnalle tehdyssä selvityksessä arvioitiin kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvää verovilppiä muun muassa Suomen pankin ja Verohallinnon aineistojen pohjalta. Tuolloin arvioitiin, että pelkästään hallintarekisterit aiheuttivat vuonna 2008 Suomelle 300–600 miljoonan veromenetykset. Kokonaisarviota ei tuolloinkaan tehty, sillä luotettavia aineistoja esimerkiksi ulkomaisiin sijoituksiin liittyvästä verovilpistä ei ole olemassa. Kokonaisveromenetykset olivat siis todennäköisesti selvästi suuremmat.
Tuoreempaa tutkimusta aiheesta ei valitettavasti ole tehty. On totta, että verokeidasvilppiä on sittemmin hillitty muun muassa tässä kuussa käynnistyvällä veroviranomaisten välisellä tilitietojenvaihdolla. Tästä huolimatta lainsäädännössä on edelleen veronkiertäjien mentäviä aukkoja. Muun muassa hallintarekisteriveronkierto onnistuu edelleen. Siksi on epärealistista olettaa, että veromenetykset olisivat laskeneet niin paljon, että arviomme sadoista miljoonista ei pitäisi paikkaansa.
Suomen veromenetykset ovat siis kaikkea muuta kuin marginaaliset. Toimme ohjelmassamme kuitenkin esiin, että kansainvälisen veronkierron torjunnalla olisi muitakin – jopa olennaisempia – positiivisia vaikutuksia kuin verotulojen kasvu. Sillä vähennetään eriarvoistumista ja edistetään talouskasvua, kun pienyritykset pääsevät tasapuolisempaan kilpailuasemaan. Näitä vaikutuksia on käsitelty raportin luvuissa 2 ja 3.
Väite 2: Aggressiivisen verosuunnittelun aiheuttamat veromenetykset ovat Suomelle alle 800 miljoonaa euroa vuodessa.
Vastaus:
Emme esittäneet raportissamme arviota aggressiivisen verosuunnittelun aiheuttamista veromenetyksistä. Sen sijaan toimme esiin Finnwatchin viime vuonna tekemän arvion, jossa haarukoitiin Suomen veromenetyksiksi 430-1400 miljoonaa euroa vuodessa. Olin tekemässä kyseistä tutkimusta, joka on kattavin Suomessa aiheesta tehty selvitys. Tutkimuksen yhteydessä tuotiin kuitenkin esiin, että tarkkojen vaikutusten tutkiminen on mahdotonta puutteellisten tutkimusaineistojen vuoksi. Sama tuotiin esiin myös VM:n raportissa kesäkuussa. Tästä kertoo osaltaan Finnwatchin arvion suuri vaihteluväli. Juusela tai kukaan muukaan ei siis tiedä, onko tarkka luku yli vai alle 800 miljoonaa.
Väite 3: Verosuunnittelu on Suomessa vähäisempää kuin muualla, sillä ”Suomessa ei yksinkertaisesti ole Apple- tai Google-tyyppisiä jättiyhtiöitä, joilla olisi merkittäviä mahdollisuuksia tehdä tällaista verosuunnittelua”.
Vastaus:
Ihmettelen, mihin väite perustuu, sillä esimerkiksi juuri Apple ja Google toimivat Suomessa. Julkisuudessa on myös nimenomaisesti käsitelty niiden röyhkeitä verojärjestelyjä, joilla ne ovat vältelleet verojaan Euroopassa – siis myös Suomessa.
Väite 4: ”Suomessa on kansainvälisesti vertaillen erittäin laaja ja kireä veronkierto- ja verosuunnittelun estämisnormisto.”
Vastaus:
Väite ei pidä paikkaansa. EU:n komission viime vuonna tekemä vertailututkimus osoitti, että Suomen veronkiertosäädöksissä on enemmän aukkoja kuin EU:ssa keskimäärin. Porsaanreikiä havaittiin peräti 12 ja esiin nostettiin muun muassa Suomen yleisen veronkiertämissäännöksen heikkoudet.
Väite 5: SDP:n ehdotukset lisäisivät viranomaisten harkintavaltaa.
Vastaus:
Ei pidä paikkaansa. Juusela lienee ymmärtänyt lukemansa väärin, sillä esitimme nimenomaisesti verosääntelyn täsmentämistä, jolloin viranomaisten harkintavalta kapenisi. Tämä parantaisi verotuksen ennustettavuutta myös yritysten näkökulmasta.
Väite 6: SDP:n esitykset ovat ”vastuutonta populismia”, sillä niiden toteuttaminen heikentäisi suomalaisten yritysten kilpailukykyä.
Vastaus:
Väite ei pidä paikkaansa. Ohjelmamme on kaikkea muuta. Se perustuu laajaan talouspoliittiseen analyysiin, joka perustuu muun muassa OECD:n ja IMF:n tutkimuksiin. Analyysin pohjalta esitämme 23 konkreettista ratkaisua havaittuihin ongelmiin. Nähdäkseni juuri tällainen lähestymistapa edustaa vastuullista politiikkaa.
Tutkimustiedon mukaan veronkierron hillintä parantaa pienten, kotimaisten yritysten kilpailuasemaa. Tutkimuksissa monikansallisten yritysten on havaittu maksavan jopa 32 prosenttia vähemmän veroa kuin kansallisesti toimivien yritysten. VATT:n kesällä julkaisema korkovähennysrajoitusta koskenut tutkimus osoittaa, että verosuunnitteluun voidaan puuttua täsmätoimin haittaamatta taloutta.
Yhteenveto
Juuselan väitteet ovat siis kauniisti sanottuna hataralla pohjalla. Tässä yhteydessä on syytä tuoda esiin, että Juuselalla on oma lehmä ojassa, sillä hän on osakkaana veronkonsultointipalveluja tarjoavassa yrityksessä. Verokonsulttien palkkiot ovat osin riippuvaisia siitä kuinka paljon niiden asiakkaat voivat vältellä veroja. Verokonsulttien roolin vuoksi EU:n komissio esitti kesällä direktiiviä, jolla velvoitettaisiin verokonsultit raportoimaan myymistään verojärjestelyistä viranomaisille. Ohjelmassamme tuemme komission ehdotusta.
Pääosa ohjelman ehdotuksista perustuu nimenomaan komission ja OECD:n suosituksiin. Nähdäkseni Suomen veropolitiikassa kaivataan nimenomaan tutkimukseen perustuvia toimenpiteitä.
Me verotuksen asiantuntijat olemme osaltamme vastuussa siitä, että veropoliittisen keskustelun taso Suomessa paranee. Olen pyrkinyt siihen itse muun muassa ohjelmaa kirjoittaessa ja tällä blogilla. Valitettavasti epäolennaisuuksia tai perättömien väitteitä esittämällä vesitetään yritykset asiallisesta keskustelusta. Juuselan tapauksessa tämä ei ole ensimmäinen kerta, sillä olen oikonut hänen väitteitään aiemminkin.
Lauri Finér
Veropolitiikkablogi 
Paras aiheesta tehty tutkimus jossa arvioidaan jotain, mutta miten jutun kirjoittaja voi sen kumota ”todennäköisempää on kuitenkin” (kts kohta 1). Miten niin tutkimus ei pohjaudu todennäköisyyksiin vaan se tehdään lähtökohtaisesti väärin? Myös väite 3. Oikeasti, tämä havainto että suomen konttori on olemassa myös Applella kumoaa väitteen?? Nämä ovat vain muutamia poimintoja, tämä vastaväite on kyllä hätäisesti kyhätty josta paistaa ankara paniikki. Kyllä te pystytte parempaan, älkää näin helpolla luovuttako
TykkääTykkää
Ko. tutkimuksessa on tutkittua verokeidasvilppiä ilmiönä vain osittain (lähinnä hallintarekisteriveronkierto). Tutkimus ei siis ole väärin vaan tutkimuskohde on eri kuin se, mistä puhutaan tässä asiassa. Koska verokeidasvilppiä on myös monia muita tapoja sen kokonaisvaikutukset ovat suuremmat. Hallintarekisteriveronkiertohan kohdistuu suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeiden tuottojen verotuksen välttämiseen, mutta on myös lukuisia muita sijoituskohteita, joiden verotusta vältellä.
Tuon Juuselan Apple-väitteen voi kumota muillakin tavoilla, mutta tuo blogissa käytetty oli ilmeisin. Myös suomalaiset kansainväliset yhtiöt harjoittavat aggressiivista verosuunnittelua. Siitä on kymmeniä esimerkkejä julkisuudessa ja esimerkiksi VM:n selvityksistä käy ilmi, että sadat yritykset ovat täällä vältelleet veroja korkojärjestelyillä. Suomalaisten yritysten verosuunnittelun tutkiminen on hiukan hankalampaa kuin jenkkien, sillä siellä tilinpäätösten veroraportointi on avoimempaa. Tämä osaltaan vaikuttanut siihen, että niiden verosuunnittelusta puhutaan enemmän. Toki syynä myös se, että ne tunnetaan maailmanlaajuisesti.
Emme ole luovuttamassa, älä huoli. Eikä oo paniikkii.
TykkääTykkää