Pohjoismainen finanssikonserni Nordea ilmoitti eilen pääkonttorin siirrosta Suomeen. Useat mediat ehtivät kommentoimaan, että siirto ei lisää Suomen verotuloja merkittävästi. Asia ei liene aivan näin. Kerron tässä, miksi Suomi voi saada kymmenien tai jopa satojen miljoonien verotuotot.
On totta, että yksin pääkonttorin sijainti ei vaikuta merkittävästi siihen, minne Nordea maksaa yhteisöveroa. Sen sijaan muutos voisi vaikuttaa merkittävästi siihen, mikä maa voi periä veroa osakkaiden saamista osingoista.
Käytännössä pääkonttorin siirto tarkoittaa muutaman kymmenen tai sadan ylimpään johtoon ja konsernihallintoon kuuluvan henkilön siirtymistä Suomeen. Juridisesti kyse on kuitenkin monimutkaisemmasta järjestelystä, jota Nordea kuvaa lehdistötiedotteessaan näin:
”Kotipaikan siirto aiotaan toteuttaa rajat ylittävänä käänteisenä sulautumisena, jossa Nordea Bank AB (publ) sulautuu pian perustettavaan suomalaiseen tytäryhtiöön. Sulautumisen odotetaan toteutuvan vuoden 2018 jälkipuoliskolla, ja se edellyttää muun muassa sitä, että tarvittavat hyväksynnät saadaan viranomaisilta ja että osakkeenomistajat hyväksyvät siirron yhtiökokouksessa.”
Vaikuttaa siis siltä, että Nordean emoyhtiö olisi järjestelyn jälkeen Suomalainen julkinen osakeyhtiö (Oyj). Kansainvälisen verotuksen perussääntöihin kuuluu, että konsernin emoyhtiön rekisteröintivaltio saa verottaa niin kutsuttuna lähdevaltiona osinkoa riippumatta siitä, missä osakas asuu.
Siten muutoksen seurauksena Suomi saisi verottaa vuodesta 2019 alkaen kaikkia Nordean maksamia osinkoja, kun nyt Suomi voi verottaa ainoastaan suomalaisten osakkaiden saamia osinkoja. Tällöinkin osinkoverosta on hyvitettävä Ruotsin perimä 15 prosentin lähdevero.
Useimpien Suomen verosopimusten mukaan Suomi voisi periä osingosta 15 prosentin lähdeveroa. Lisäksi Suomi perisi suomalaisten saamista osingoista 25,5-28,9 prosentin veroa. Yhtiöiden saamien osinkojen verotus poikkeaa hiukan näistä prosenteista. Sammon omistusosuus (21,3 %) Nordeasta on yli 10 prosenttia, joten se ei maksa osingoista veroa emo-tytäryhtiödirektiivin vuoksi. Lisäksi rahastot ja monet institutionaaliset sijoittajat on vapautettu verosta.
Edellä olevan perusteella voidaan arvioida, että Suomi saisi periä Nordean henkilöosakkaiden kokonaisosingosta lähes 15 prosenttia enemmän veroa kuin aiemmin. Nordean tänä vuonna maksaman 2625 miljoonan euron osingon perusteella laskettuna Suomen lisäverotuotto voisi olla vuodessa kymmeniä tai jopa satoja miljoonia euroja. Ei siis aivan vähäpätöinen lisätuotto.
Tarkkaa arviota on hankala tehdä, sillä kuten edellä totesin, osa yhteisöosakkaille maksetuista osingoista on vapautettu verosta. Lisäksi muun muassa Ison-Britannian ja eräiden muiden maiden verosopimukset estävät osinkojen lähdeverotuksen. Uskon arvion kuitenkin olevan oikeassa mittaluokassa.
Pidemmän päälle pääkonttorin sijainnilla voi olla myös merkitystä siihen, mihin Nordea maksaa yhteisöverojaan. OECD:n uudet ohjeistukset verotettavan voiton kohdentamisesta painottavat aiempaa enemmän sitä, missä yrityksen keskeiset päätökset tehdään.
Toisaalta yritysverojen maksumaahan voi vaikuttaa myös verosuunnittelulla. Nordean uusimmasta maakohtaisesta veroraportista (s. 173) käy ilmi, että Nordea on näyttänyt valtaosan voitostaan Pohjoismaissa, missä myös sen toiminta on. Vaikuttaa siis siltä, että Nordean verosuunnittelu on ollut hillittyä.
Maakohtaisten raporttien tarkoituksena on antaa mahdollisuus arvioida verosuunnittelua ja pankit ovat joutuneet julkistamaan sellaiset viime vuodesta alkaen. EU:ssa käsitellään parhaillaan direktiiviehdotusta, jolla velvoite laajennettaisiin muille toimialoille. Nordean raportin perusteella voidaan sanoa, että tavoitteessa on onnistuttu, joten laajentaminen on perusteltua. On myös selvää, ettei maakohtainen raportti sisällä liikesalaisuuksia. Elinkeinoelämä on käyttänyt uhkaa niiden vuotamisesta verukkeena lobatessaan maakohtaisia raportteja vastaan.
Mitä tästä kaikesta voi oppia?
Verotus tuskin oli ratkaisevaa Nordean pääkonttorin muutoksessa. Osinkoverotus on Suomessa ja Ruotsissa samankaltaista. Suomen kasvavat verotuotot ovat vain järjestelyn sivutuote, johon ei verokilpailulla ollut merkitystä.
On kuitenkin tärkeää, että Suomen lait ja verosopimukset pitävät verotusoikeuden Suomessa, kun se tänne kuuluu. Suomen olisi syytä harkita esimerkiksi Iso-Britannian verosopimuksen neuvottelemista uudelleen, jotta se vastaisi tavanomaisia pelisääntöjä.
On selvää, ettei Pohjoismaiden ole järkevää lähteä kilpailemaan pankeista tai muista yrityksistä veroilla tai muilla kannustimilla. Pohjoismaiset hyvinvointivaltiot ovat riippuvaisia verotuotoista, sillä täällä kilpailukyky perustuu verovaroilla koulutettuun ja hyvinvoivaan työvoimaan.
Lauri Finér
Edit 7.9.2017 klo 10.35. Lisätty tarkennus yhteisöjen saamien osinkojen verotuksesta ja korjattu verotuottoarviota.
Veropolitiikkablogi 