Hallitus julkisti tänään budjettiriihensä tulokset. Verolinjaukset tuskin saivat edes suurinta veronörttiä kohottelemaan kulmiaan. Ansiotuloverotusta leikattiin nolla pilkku jotain prosenttia, jolla kuitattiin aiemmin päätetyt nollan pilkku jotain prosentin sosiaalivakuutusmaksujen korotukset.
Alkoholiveroa sentään korotettiin sadalla miljoonalla, etteivät ihmiset aivan riehaannu siitä, että nolla pilkku jotain prosenttia vahvempaa olutta saa jatkossa lähikaupasta. Seurauksena sen oluen hinta nousee jokusen sentin. Kaikki veromuutokset on listattu blogin lopussa.
Kiinnostavin uusi verotieto tiedotustilaisuudessa olikin Petteri Orpon ilmoitus yhdessä päätettävästä verotuksen tiekartasta, jolla pyritään verotuksen ennustettavuuteen.
Tiekartalla hallitus tarkoittaa yritys- ja tuloverotuksen kehittämisen pitkän aikavälin suunnitelmaa, jolla on tarkoitus pitää huoli Suomen verotuksen kilpailukyvystä. Tämä käy takuulla selväksi, sillä sana kilpailukyky on saatu ahdettua puolen liuskan mittaiseen kannanottoon viisi kertaa. Paperissa nähdään valtioiden välisen verokantakilpailun kiristyvän, muttei ei kerrota, millä tavoin tämä uhkaa suomalaisia yrityksiä. Ilmeisesti hallitus ei sitä tiedä, sillä tiekartan ”valmistelu käynnistetään tutkimushankkeella, jolle asetetaan asiantuntijoista koostuva laaja-alainen ohjausryhmä.”
Siis hetkinen. Helmikuussa julkaistiin valtiovarainministeriön yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän laaja raportti, jonka tiedote otsikoitiin: ”Työryhmä pitää Suomen yritysverotusta kilpailukykyisenä”. Samaisessa raportissa hallitusta evästettiin, miten se voisi muuttaa Suomen yritysverotusta oikeudenmukaisemmaksi ja talouden toiminnan kannalta tehokkaammaksi. Pääministeri Juha Sipilä kiirehti tyrmäämään asiantuntijoiden ehdotukset osinkoveron huojennusten leikkauksista.
Kyse ei ole ainoasta tutkimuksesta, joka hallituksella oli käytössään. Yritysverotusta koskevaa tutkimusta julkaistaan Suomessa ja maailmalla päivittäin. Esimerkiksi kesäkuussa VM julkaisi raportin, jonka mukaan suuryritysten aggressiiviseen verosuunnitteluun voidaan puuttua tehokkaasti. Myös VATT julkaisi kesäkuussa tutkimuksen, jonka mukaan aggressiivista verosuunnittelua voidaan torjua tehokkaasti korkovähennysrajoituksella.
Nämä raportit liittyvät aiheeseen, sillä nimenomaan puuttumalla aggressiiviseen verosuunnitteluun voidaan torjua haitallista verokilpailua, josta hallitus on ilmeisen huolissaan. Sen sijaan yritysverotuksen tasolla on vain vähän merkitystä kilpaillessa yritysten investoinneista, sillä investointipäätökset tehdään liiketoiminnallisin perustein. Tämä käy ilmi esimerkiksi VM:n helmikuisesta raportista.
Hallituksella on käytössään jo vino pino tutkimuksia ja selvityksiä. Näyttääkin siltä, että siltä puuttuu tahto päätösten tekemiseen. Tätä pyritään paikkaamaan jälleen uudella selvityksellä.
Hallitus ei ole osoittanut kiinnostusta asiantuntijoiden tuottamasta tiedosta. Tähän asti asiantuntijat ovat näet tyrmänneet esimerkiksi hallituksen yrittäjävähennyksen. Sillä onnistuttiin toki lisäämään epäoikeudenmukaista tulonjakoa, mutta paljon muuta ei sitten onnistuttukaan. Hallituksen veropäätökset tai päättämättäjättämiset eivät kestä tarkastelua hyvän verojärjestelmän näkökulmasta.
Sen sijaan hallitus toistelee elinkeinoelämän etujärjestöjen lobbareiden kilpailukykymantraa. Heiltä se lienee kopioinut myös käsityksensä verokilpailusta. Verokannoilla käytävä kilpailu on näet lientynyt tällä vuosikymmenella. Itseasiassa ensi vuonna toimeenpantava veronkiertodirektiivi hillitsee aggressiivista verosuunnittelua, minkä vuoksi yritysten todelliset verokannat nousevat (ks. tämä blogi).
Näyttääkin siltä, että hallitus teettää selvityksiä uusilla asiantuntijoilla niin kauan kunnes, joku kehtaa ehdottaa elinkeinoelämän toivomaa yritysveron alennusta vanhalla tutulla kilpailukykykortilla.
Viime kädessä verotus on politiikan ydintä – ei mitään rakettitiedettä. Siinä päätetään kuka saa ja keneltä otetaan, kuten vaikkapa hallituksen yrittäjävähennyspäätös osoittaa.
Ratkaisu olisikin, että poliitikot kertoisivat avoimesti kenen etuja he ajavat ja miksi. Samalla myös verotuksen ennustettavuus paranisi, kun äänestäjät ja yritykset voisivat ennakoida tulevia veropäätöksiä. Sen sijaan on aivan turha tuhlata rahaa ja aikaa uusiin selvityksiin, joiden tuloksilla ei ole merkitystä.
Lista budjettiriihen veropäätöksistä:
- Kaikkien palkansaajien ansiotuloverotusta alennetaan 270 m€. Seurauksena palkansaajan nettotulot pysyvät ensi vuonna vakuutusmaksujen korotukset huomioiden suunnilleen ennallaan. Veronalennuksella kompensoidaan kiky-päätökseen liittyvä sosiaalivakuutusmaksujen 0,6 % korotus.
- Solidaarisuusvero säilyy ennallaan. Vero koskee yli 72 300 € ansiotuloja.
- Verotukseen tehdään tiekartta.
- Lapsivähennys (max 100 €/lapsi/vuosi) poistunee 2018 aiempien päätösten mukaisesti. Budjettivaikutus 65 m€.
- Alkoholivero nousee 100 m€. Nyt tuotto 1,4 mrd€, joten korotusta n. 7 %.
- Energiaverohuojennusta pienennetään 45 m€-
Lauri Finér
Veropolitiikkablogi 
Vastaa