Media hukassa – räikeä verosuunnittelu ei ole mielipidekysymys

Tutkin viime vuonna monikansallisen Reckitt Benckiserin (RB) ja eräiden muiden suuryritysten verosuunnittelua. Vanishin ja Veetin kaltaisia kuluttajatuotteita yli 200 maassa markkinoiva RB on globaali jättiyritys, joka yli 10 miljardin liikevaihdollaan sijoittuisi suomalaisten pörssiyhtiöiden joukossa kärkikolmikkoon. Oxfam julkaisi heinäkuussa tutkimusryhmämme työn pohjalta raportin, jossa kuvattiin RB:n verosuunnittelujärjestelyjä. RB oli välttänyt niillä kolmen vuoden aikana yli 250 miljoonan euron verot.

Raportin globaali uutisointi herätti muutamia ajatuksia.

Näyttökuva 2017-08-01 kello 15.50.48
Taustaa: Mistä RB:n verosuunnittelussa on kyse?

RB muutti vuosina 2011–2012 yritysrakennettaan perustamalla Alankomaihin, Dubaihin ja Singaporeen yhtiöt, joita kutsutaan veroslangissa. päämiesyhtiöiksi. Niiden tehtävä oli nimellisesti vastata RB:n myynneistä globaalisti. Tosiasiassa päämiesyhtiöiden rooli RB:n oli merkittäviltä osin kirjanpidollinen, ja niitä hyödynnettiin verojen välttelyssä. Päävastuu myyntityöstä säilyi edelleen myyntikonttoreilla, joita RB:llä on noin 60 maassa. Oxfamin raportissa on kuvattu Australian, Belgian, Ranskan ja Uuden-Seelannin myyntikonttorien pudonneiden voittojen maille aiheuttamia verotappioita.

Ei ole sattumaa, että kirjanpitokikkailussa käytettiin juuri Alankomaita, Dubaita ja Singaporea – maita, jotka ovat tunnettuja veroparatiiseja. RB:n tilinpäätökset osoittavat, että se oli saanut Alankomaiden viranomaisilta päätöksen, jonka seurauksena voittoja verotettiin siellä vain 7,5 prosentin verokannalla, kun yleinen verokanta maassa on 25 eli lähellä globaalia keskitasoa. Saman kaltaisen sopimuksen se oli tehnyt Singaporen kanssa. Dubain veroparatiisissa veroprosentti taas on ilman erillisiä sopimuksiakin pyöreä 0.

RB:n verokikkailun seurauksena merkittävimpään Alankomaiden päämiesyhtiöön on kertynyt viime vuosina kolmasosa koko konsernin verotettavasta voitosta, vaikka Alankomaiden osuus globaalista myynnistä on vain murto-osa. Alankomaiden voittojen suhteuttaminen työntekijämääriin kuvaa epäsuhtaa. Siellä yksittäinen työntekijä tuotti vuonna 2015 yli 9 miljoonan euron voiton, kun keskimäärin RB:ssä yksi työntekijä tuotti 80 000 euroa. Yli satakertaiset tuottavuuserot kuulostavat mahdottomilta. Tässä tapauksessa ne myös ovat sitä.

Miten raportti käsiteltiin mediassa?

Oxfamin raportti käsitteli RB:n verosuunnittelua globaalilla tasolla ja se uutisoitiin maailmanlaajuisesti, myös Suomessa. Uutisointi keskittyi kahteen asiaan. Ensiksi uutisissa kerrottiin Oxfamin väittävän RB:n vältelleen veroja. Toiseksi kerrottiin RB:n väittävän, etteivät Oxfamin väitteet pidä paikkaansa.

On tietysti tärkeää, että media pyrkii puolueettomuuteen. Tyypillisesti pyrkimys kuitenkin hoidetaan siten, että toimittaja etsii eri mieltä olevia puhuvia päitä – siis asiantuntijoita tai osapuolia – ja esittää heidän väitteensä sellaisinaan niiden sisältöä analysoimatta. Tällainen laiska lähestymistapa on kyseenalainen, sillä se asettaa eri laatuiset väitteet samanarvoiseen asemaan. Erityisesti itse osallisena olevilla yrityksillä ja heitä edustavilla etujärjestöillä on intressi kaunistella totuutta. On myös yleistä, että osapuolet puhuvat eri asiasta, jolloin väitteet liittyvät toisiinsa vain hatarasti. RB:n tapaus kuvaa hyvin lähestymistavan ongelmaa.

Oxfamin väitteet perustuivat yli 50-sivuiseen tutkimusraporttiin, jossa RB:n järjestelyjä ja niiden seurauksia on kuvattu seikkaperäisesti. Raportin aineistona on käytetty julkisista lähteistä saatuja RB:n itsensä laatimia tilinpäätösmateriaaleja, joiden luotettavuuden tilintarkastajat ovat vahvistaneet. Materiaaleja hankittiin muun muassa eri maiden kaupparekistereistä, ja meillä raportin tutkimusryhmään kuuluneilla tutkijoilla oli niitä käytössä satoja sivuja.

RB:n väite taas perustuu, no, väitteeseen itseensä. Tai oikeammin se perustuu median virheelliseen tulkintaan RB:n tiedotteesta.

RB:n kaltainen julkisesti listattu pörssiyhtiö ei voi antaa julkisuuteen väärää tietoa tai se rikkoo arvopaperimarkkinoita koskevaa lainsäädäntöä. Lakimiehet kampaavat läpi kaikki yhtiön ulkoisen viestinnän. RB ei tiedotteessaan kiistänyt verosuunnittelun vaikuttaneen järjestelyihin. Kiistäminen olisi ollut mahdotonta, sillä verosuunnittelun seuraukset ja tarkoitus on todettu suoraan RB:n omissa tilinpäätöksissä. RB sai Oxfamin raportin tarkistettavaksi yli kuukautta ennen sen julkaisua eikä se löytänyt siitä mitään korjattavaa. Pörssiyhtiö olisi toki oikaissut sitä koskevat virheelliset tiedot.

Koska RB ei voinut kiistää verosuunnitteluaan, se käytti yleistä taktiikkaa ja vastasi asian vierestä. RB onnistui siten ilmeisen onnistuneesti kiinnittämään median huomion epäolennaisuuksiin.

Vastauksessaan RB kertoi muun muassa, että sen verojärjestelyt olivat laillisia. Järjestelyjen laillisuus ei poista yrityksen valtioille aiheuttamia satojen miljoonien eurojen verotappioita. Järjestelyjen laillisuudesta päättäminen on myös viime kädessä aina viranomaisten ja tuomioistuinten tehtävä. Näin mittavien verosuunnittelujärjestelyjen lainmukaisuus on aina tulkinnanvaraista ja edellyttää perinpohjaista viranomaistutkintaa.

Lisäksi RB esitti, että veronäkökohtien lisäksi järjestelyn tarkoituksena oli siirtää myyntialueiden johto lähemmäs asiakkaita. Selitys ei kestä kriittistä tarkastelua. Lähes kaikissa maailman maissa toimivalla RB:llä on toki asiakkaita niin Alankomaissa, Dubaissa kuin Singaporessakin. Ne ovat kuitenkin RB:n kannalta marginaalisia markkinoita, eivätkä ne ole maantieteellisesti sen markkinoiden ytimessä. Järjestelyjen seurauksena esimerkiksi Uuden-Seelannin myyntijohto on toisella puolella maapalloa Amsterdamissa. Kiistatonta on myös se, että kaikki veroparatiiseissa sijaitsevat päämiesyhtiöt ovat kaukana RB:n päämarkkinasta Amerikassa. Matala verotus vaikuttaakin ainoalta loogiselta perustelulta päämiesyhtiöiden sijainnille veroparatiiseissa, eikä RB siis kiistä sitä.

Median lepsuilun vuoksi Oxfamin esittämät faktat muuttuivat väitteiksi, ja RB:n aiheen vierestä esittämät kommentit muuttuivat vastauksiksi Oxfamin tulkintaan. Uskoisin monen lukijan jääneen hämmennyksen valtaan.

Olen ollut julkaisemassa vastaavia tutkimuksia aiemminkin. Kokemukseni mukaan toimittajat lukevat vain harvoin mediassa uutisoitavia tutkimuksia ja raportteja. Sen sijaan uutiset referoidaan tiedotteista, ja niiden seassa saatetaan esittää erinäisten puhuvien päiden lausuntoja. Tämä on tietenkin ajan käytöllisesti tehokasta, mutta sillä on vähän tekemistä objektiivisen tiedon välittämisen kanssa. Keskustelu mediassa typistyy lähes aina pinnalliseksi ohihuuteluksi.

Voidaan puhua median sisällöllisestä kriisistä. Median ongelmat eivät tietenkään koske vain verotusta vaan kaikkia monimutkaisempia aiheita ilmastonmuutoksesta, soteen tai vaikkapa avaruuteen. Hyvä journalismi edellyttää toimittajan paneutumista, jotta olennainen erottuu sivuseikoista tai suoranaisista virheistä (ko. uutinen tehty virheellisen tiedotteen perusteella).

Verosuunnittelutapauksia riittää – miksi juuri RB:n verosuunnittelu olisi ansainnut parempaa journalismia?

Valtaosa niin kotimaisesta kuin globaalista verosuunnittelu-uutisoinnista on keskittynyt yritysten sisäisiin korkojärjestelyihin (ks. lista s. 26), sillä niiden havainnointi tilinpäätöksiltä on helpompaa kuin muun tyyppisen verosuunnittelun. RB:n järjestelyn kaltaisia liiketoimintamalliin liittyviä tapauksia on maailmanlaajuisestikin käsitelty vain muutamia. Tällaiset mallit ovat silti yleisiä, sillä veropalveluyritykset ovat tarjonneet malleja aktiivisesti ainakin vuosikymmenen ajan. RB maksoi mallin suunnittelusta verokonsultointiyritys PwC:lle yli kolme miljoonaa euroa.

RB:n verojärjestelyssä oli myös kyse hyvin suuren mittaluokan verovälttelystä, jollaista ei käsitellä mediassa edes vuosittain. RB vältti yksinään kolmessa vuodessa noin 250 miljoonan euron verot, kun Suomi menettää vuosittain kaikkien yhtiöiden verosuunnittelussa satoja miljoonia euroja (Finnwatchin arvio 430–1400 miljoonaa). Suomalaisyhtiöistä ainoastaan Fortum on päässyt verovälttelyssään RB:n mittaluokkaan.

Tapaus myös osoittaa, että verovälttelyyn on puututtava aktiivisemmin. Paljon poliittisessa keskustelussa esiin nostetut korkovähennysrajoitukset eivät auta RB:n kaltaisen verokikkailun suitsimisessa.

Usein on myös esitetty, että läpinäkyvyyden lisääminen olisi ratkaisu verovälttelyyn. Euroopan parlamentti hyväksyi heinäkuussa esityksen maakohtaisesta veroraportoinnista, joka avaisi monikansallisten yritysten veroparatiisijärjestelyjä. Euroopan komissio velvoittaisi myös PwC:n ja muut veropalveluyritykset raportoimaan suunnittelemistaan verovälttelyjärjestelyistä. Valtiovarainministeriö lähetti kesäkuussa direktiiviluonnoksen lausuntokierrokselle.

Kyse on tärkeistä uudistuksista, mutta RB:n tapaus osoittaa, ettei pelkkä läpinäkyvyyden lisääminen riitä. Kuluttajatuotteita markkinoiva RB jäi housut kintuissa kiinni megaluokan verovälttelystä. Silti se ei vastauksissaan esittänyt muuttavansa järjestelyjään tai edes olevansa niistä pahoillaan. Se uskoo siis, etteivät kuluttajat äänestä rahoillaan. Tälle on hyvät perusteet, sillä Apple, Starbucks ja monet muut yritykset ovat onnistuneet säilyttämään asiakkaansa ja verojärjestelynsä veroskandaalienkin jälkeen (sittemmin Euroopan komissio on puuttunut näiden yhtiöiden järjestelyihin EU:n valtionapusäännösten nojalla, mutta asioiden käsittely on kesken). Osasyyllisenä voidaan pitää mediaa, joka ei ole päässyt uutisoinnissaan ongelmien juurisyihin ja siihen, mitä niille voisi tehdä. Monimutkaisten kysymysten äärellä media vaikuttaa voimattomalta.

Mitä sitten pitäisi tehdä?

EU:ssa, OECD:ssa ja YK:ssa on laaja yksinymmärrys siitä, että aggressiiviseen verosuunnitteluun tulee puuttua. Läpinäkyvyyden lisäämisen ohella valtioiden tulisi kiristää veropohjiaan muuttamalla verovälttelyjärjestelyt laittomiksi. RB:n tapaus alleviivaa tätä näkemystä. OECD:n BEPS-hanke ja EU ovat tuottaneet merkittäviä edistysaskeleita aggressiivisen verosuunnittelun torjunnassa, mutta ne eivät riitä. Niiden toimilla ei esimerkiksi puututa RB:n kaltaiseen liiketoimintamalliin perustuvaan verosuunnitteluun. On vielä epäselvää, antaako lainsäädäntö mahdollisuuksia puuttua edes Applen ilmeisen röyhkeisiin järjestelyihin. Tarvitaan siis tehokkaampia toimia ja Alankomaiden kaltaisten veroparatiisien painostusta.

Valtionvarainministeriön kesäkuussa julkistama raportti osoittaa, että verosuunnitteluun voidaan puuttua tehokkaasti. VATT:n samassa kuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan oikein suunnatuilla toimilla ei ole mitään haitallisia vaikutuksia talouden kannalta. VATT:n tutkimus koski erityisesti Suomen korkovähennysrajoitusta.

RB:n tapaus osoittaa, että Alankomaat onnistui houkuttelemaan jopa 70 miljoonan vuotuiset veroeurot. Samalla muut maat kuitenkin menettivät satoja miljoonia. Todellisuudessa järjestelystä aiheutui vain turhia kustannuksia, kun RB investoi kirjanpitokikkailuun liiketoimintaa panostamisen sijaan.

RB:n tapaus osoittaa myös, ettei veroetujen tarjoaminen ole kestävää veropolitiikkaa. RB lopetti sittemmin Singaporen päämiesyhtiön, kun Alankomaissa ja Dubaissa tarjottiin vieläkin matalampaa verokantaa. Verokikkailijoita suosimalla ei siis saada pysyviä hyötyjä. Sen sijaan verokilpailu johtaa veropohjien maailmanlaajuiseen rapautumiseen, joka uhkaa myös suomalaista hyvinvointivaltiota. Viime kädessä tämä johtaa eriarvoisuuteen ja talouskasvun hidastumiseen. Siksi kansainväliset järjestöt ovat yhteisellä asialla haitallisen verokilpailun kitkennässä.

Entäpä media? Maailmassa on paljon tekstiä, mutta vain vähän aikaa.  Mistä löytää journalismia, jossa toimittaja arvioi lähteidensä järkevyyttä, esittää jatkokysymyksiä, asettaa kerrotut tiedot kontekstiinsa ja punnitsee niiden olennaisuutta? Ehkä liikaa vaadittu, mutta vinkkejä otetaan silti vastaan.

Lauri Finér

Edit 2.8.2017 klo 10.03: RB:n liikevaihto ei peittoa kaikkia Helsingin pörssin yhtiöitä, mutta sijoittuisi kärkikolmikkoon kaikkina tutkimukseen kuuluvina vuosina. RB:n liikevaihto vuonna 2016 oli noin puolet pienempi kuin Helsingin pörssin suurimman yhtiön Nokian liikevaihto.

2 thoughts on “Media hukassa – räikeä verosuunnittelu ei ole mielipidekysymys

Add yours

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑

%d bloggers like this: