Alkeet markkinataloudesta: yritykset ovat sitä mitä laki määrää

Hajosin hiukan lukiessani Helsingin Sanomien aamun pääkirjoitusta. Siinä arvosteltiin YK:n kehitysohjelman UNDP:n pääjohtajan Achim Steinerin näkemystä yrityksistä vanhentuneena (suosittelen muuten lukemaan jutun hänen haastattelustaan). Steiner väitti – tai totesi – että yritykset jättävät ympäristötuhot ja saasteiden aiheuttamat terveysongelmat muiden maksettaviksi.

33648376311_ef12dfe4cd_zPääkirjoitustoimituksen näkemys yritystoiminnasta on naiivi. Lienee syytä kerrata markkinatalouden alkeita.

On selvää, että suuryritykset maksimoivat voittoaan lakien asettamissa puitteissa. Yksi laissa asetettu velvoite on juuri voiton kasvattaminen. Tämän voi luntata, vaikka osakeyhtiölain 1 luvun 5 §:stä:

Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.

Yhtiöt ovat siis instituutioita, eivätkä ailahtelevia yksilöitä, jotka voivat päivän fiiliksen mukaan muuttaa suuntaansa. Pienemmät yritykset voivat toimia vapaammin, kun yksittäiset henkilöt voivat käyttää niissä päätösvaltaa. Silti lait asettavat puitteet myös niiden toiminnalle.

On yhtä selvää, että yritykset voivat tehdä voittoja ympäristön ja ihmisoikeuksien kustannuksella. Esimerkiksi presidentti Donald Trump perusteli vetäytymistä Pariisin ilmastosopimuksesta juuri sillä, että ilmastotoimiin sitoutuminen heikentää yhdysvaltalaisten yritysten kilpailukykyä. Teollisuuden lobbareilla on tapana nostaa kilpailukykykortti aina esiin, jos yritysten vastuullisuutta yritetään lisätä.

Kun laki antaa mahdollisuuden voittoihin ympäristön ja ihmisoikeuksien kustannuksella, monet myös käyttävät sen. Tästä on osaltaan ollut kyse tuotannon siirtymisessä Aasiaan. Ei ole merkityksetöntä, että yritykset ovat kiinnostuneita vastuullisuudesta. Se kertoo osaltaan tiedon sekä läpinäkyvyyden lisääntymisestä ja siitä, että yrityksissä tunnistetaan niiden toiminnan yhteiskunnalle aiheuttamat riskit. Silti olennaisin kehitys vastuullisuuden saralla perustuu sääntelyyn – johon yritykset sopeutuvat.

Steinerin mukaan yrityksiä tulee ohjata lainsäädännöllä vastuulliseen toimintaan. Ilmastonmuutoksen uhatessa näkemys on enemmän ajankohtainen kuin koskaan.

Lainsäädännöllä tulee asettaa puitteet vastuulliselle yritystoiminnalle. Sillä voidaan taata vastuullisesti toimiville yrityksille tasaveroinen kilpailuasetelma. Tämä koskee niin ympäristöä, ihmisoikeuksia kuin verotusta.

Mahdollisuuksia on monia. Esimerkiksi Ranskassa säädettiin juuri laki, joka laittaa yritykset vastuuseen muun muassa ihmisoikeuksia ja ympäristöä uhkaavista tekijöistään myös niiden alihankintaketjuissa. Toteutettaessa EU:n veronkiertodirektiiviä ensi vuonna voitaisiin puuttua aggressiiviseen verosuunnitteluun, jos se toimeenpantaisiin kunnianhimoisesti.

Viisauden alku olisi kuitenkin tosiasioiden myöntämisessä. Toivon, että minun tarvitsee yhä harvemmin lukea kirjoituksia, joissa pohditaan sitä, ovatko yritykset hyviä vai pahoja. Politiikan näkökulmasta kysymys on epärelevantti. Yritykset ovat muiden instituutioiden tapaan työkaluja, eivät itse tarkoitus. Yritykset ovat sitä, mitä laki määrää.

Lauri Finér

Kuva: Anthony Quintano, Flickr cc

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑

%d bloggers like this: