Toivelista – neljä näkökulmaa Trumpin ”verouudistuksiin”

Suomessa ei ole juuri analysoitu presidentti Donald Trumpin veroehdotuksia. Äkkinäisimmät ovat ehtineet todeta niiden käynnistävän laantunutta verokilpailua. Tässä blogissa avaan Yhdysvaltain yritysverotuksen erityispiirteitä ja kuinka ehdotus niihin vaikuttaisi.

USA lippu Florida

Kerron ilmeiset johtopäätökset heti alkuun.

Pelot – tai haaveet – kansainvälisen verokilpailun käynnistymisestä ovat ennenaikaisia. Ylipäänsä uudistusten toteutumiseen on vielä pitkä matka. Voidaan puhua mieluummin toivelistasta. Muut keskeiset johtopäätökset voi luntata lopun yhteenvedosta. Seuraavaksi kerron neljästä näkökulmasta, miten johtopäätökseen päädyin.

1. Trumpin ”uudistukset” ovat alkutekijöissään

Uudistuksen valmistelu on alkutekijöissään. ”Verouudistusta” ei ole olemassa oikeastaan edes paperilla.

Trumpin hallinnon 26.4.2017 julkaisema A4-liuskaa voi luonnehtia toivelistaksi, jonka keskeinen sisältö on yritysten ja suurituloisten veronalennuksissa. Liuskan liitteenä ei julkaistu yksityiskohtia tai vaikutusarvioita, joita jättimäiset muutokset kaipaisivat tuekseen.

Todennäköistä on, ettei valmisteluja ole ehditty tehdä. Tästä kielii se, että paperi on jopa epämääräisempi kuin Trumpin presidentinvaalikampanjan verojulistus, jossa oli mittaa sentään neljä liuskaa.

Valmistelussa on lähinnä onnistuttu siivoamaan ohjelmasta kaikkein sekopäisimmät ehdotukset, kuten Republikaanipuolueen viime kesänä julkaisema ehdotus ääriprotektionistisesta yritysveromallista. Kuvaan tätä nk. destination based cash flow -mallia jäljempänä kohdassa 4.

Trumpin ehdotuksen päälinjat ovat niin radikaaleja, että toivelistasta on vielä pitkä matka valmisteltuihin muutoksiin, jotka menisivät läpi edustajainhuoneessa ja senaatissa.

Trumpin kokemattomalla hallinnolla on miltei mahdoton urakka edessään. Edes republikaanien saaminen esitysten taakse on epävarmaa ja myös demokraatit voivat vaikeuttaa prosessia. Suuria uudistuksia on Yhdysvalloissa esitetty aiemminkin, mutta edelliset laajemmat verouudistukset ovat vuosilta 1969 ja 1986. Esimerkiksi vuoden 1986 muutokset olivat jotakuinkin budjettineutraaleja, kun taas Trumpin ehdotus johtaisi massiivisiin vajeisiin. Siitä seuraavaksi.

2. Uhkana valtavat budjettivajeet ja tuloerojen kasvu

Trumpin uudistus johtaisi Tax Policy Centerin arvion mukaan 6 200 miljardin dollarin budjettivajeeseen kymmenen vuoden aikana. Noin kolme neljäsosaa budjettivajeesta aiheutuisi yritysverojen laskemisesta.

Jos ja kun hukatut verotulot katettaisiin velalla, korkomenot huomioiden velkaa otettaisiin lisää 7 200 miljardia dollaria ensimmäisen kymmenen vuoden ja 13 700 lisää miljardia seuraavan vuosikymmenen aikana. Tällä hetkellä Yhdysvaltain valtionvelka on noin 20 000 miljardia dollaria.

Tällaiset vajeet ovat Yhdysvaltain budjettisääntöjen vastaisia, joten niiden läpivieminen pysyvinä senaatissa edellyttäisi demokraattien tukea. Republikaanien omat budjettihaukat ovat nimenomaisesti edellyttäneet tiukkaa budjettikuria. Haukkoihin kuuluu myös Trumpin budjettipäällikkö Mick Mulvaney.

Yhdysvaltain valtiovarainministeri Steven Mnuchin lupaili, että budjettivajeet kurotaan umpeen uudistuksen takaamalla kolmen prosentin talouskasvulla. Tällaisesta talouskasvusta ei luonnollisesti ole mitään takeita ja lukuisat asiantuntijat ovat kiirehtineet toteamaan Mnuchinin hatusta nostamat lupaukset toiveajatteluksi, joukossa myös republikaaneja. Trump ei myöskään saanut aikaan veronkorotuksia tai menonleikkauksia, joilla vaje kurottaisiin umpeen. Päinvastoin Trump on lisäämässä määrärahoja armeijalle ja infrahankkeisiin.

Tax Policy Centerin laskelmien mukaan veronalennukset kohdistuisivat pääosin varakkaimpiin ja lisäisivät tuloeroja. Entistäkin eriarvoistavampi politikka heikentää veronalennusten kasvuvaikutuksia, kuten IMF:n tutkimukset osoittavat. Talouskasvua tuettaisiin pikemmin muun muassa verotuksen keinoin toteutettavilla tulonsiirroilla.

On siis selvää, että Trumpin ehdotus on totaalisen ristiriidassa republikaanien kannattaman budjettikurin kanssa. Ristiriita ei ratkea itsestään, joten ehdotukset muuttunevat vielä moneen kertaan ennen kongressin hyväksyntää.

Esimerkiksi Goldman Sachsin analyytikot pitävät esitysten toteutumista epätodennäköisenä ja arvioivat yritysverokannan laskevan nykyisestä 35 prosentista 28 prosenttiin Trumpin lupaaman 15 prosentin sijaan.

3. Edes toteutuessaan Trumpin uudistus ei olisi uhkaavaa verokilpailua

Yhdysvalloissa ei ole juuri erimielisyyttä siitä, että verouudistusta tarvitaan. Sen sisällöstä on kuitenkin monia näkemyksiä. Yhdysvaltain verotus on monella tapaa ajastaan jäljessä verrattuna esimerkiksi Suomeen. Verotus on siellä tolkuttoman monimutkaista ja sähköiset palvelut surkeita.

Yhdysvaltain yritysverotus on maailman korkeinta. Ero muuhun maailmaan kiteytyy kahteen asiaan:

  1. Yhdysvaltain 35 prosentin yritysverokanta on länsimaiden korkein. Jos osavaltioiden tuloverot otetaan huomioon, verokanta on jopa 39 prosenttia.
  2. Yhdysvalloissa verotetaan ulkomaisten tytäryhtiöiden voittoja 35 prosentin verokannalla, kun voitot kotiutetaan Yhdysvaltoihin esimerkiksi osinkoina. Tällöin muualla maksettu vero hyvitetään Yhdysvaltain verosta. Käytännössä kaikissa muissa länsimaissa on luovuttu ulkomaisten tytäryhtiöiden verottamisesta, jotta voitto verotettaisiin vain maassa, jossa se on kertynyt. Tällöin tytäryhtiöiden niiden toimintavaltioihin maksama vero jää lopulliseksi.

Korkea yritysverokanta yhdistettynä ulkomaisten voittojen verottamiseen on johtanut siihen, että monikansalliset yhdysvaltalaisyritykset eivät kotiuta ulkomaisia voittojaan. Kotiutettaessa niistä jouduttaisiin maksamaan korkeaa veroa, kun Yhdysvaltoihin pitäisi maksaa 35 prosentin ja ulkomailla maksetun veron erotus.

Nykyinen hallinto jopa kannustaa säilömään voittoja ulkomailla, sillä republikaanit ovat luvanneet alentaa verokantaa kotiutusta varten. Tällainen ”veroloma” viimeksi George W. Bushin kaudella vuonna 2004, jolloin ulkomaiset voitot sai kotiuttaa 5,25 prosentin verokannalla.

Vuoden 2015 lopussa verolomaa odotti ulkomaisissa tytäryhtiöissä peräti 2400 miljardia dollaria, joista oli ulkomailla maksettu keskimäärin 6,2 prosentin veroa. Näin matala verokanta ulkomailla johtuu Yhdysvaltalaisten yritysten aggressiivisesta verosuunnittelusta, kun voittoja on ohjattu matalan verotuksen perässä muun muassa Alankomaihin, Irlantiin ja Luxemburgiin. Jos näistä voitoista maksettaisiin verot Yhdysvaltoihin 35 prosentin verokannalla, niistä olisi kertynyt verotuloa noin 700 miljardia dollaria.

Yksin Applen pitäisi maksaa noin 65 miljardin dollarin verot. Tosiasiassa varat eivät ole veroparatiiseissa. Ne voivat yhtä hyvin olla yhdysvaltalaispankeissa ulkomaisten tytäryhtiöiden nimissä. Apple on tullut tunnetuksi järjestelyistä, joilla sen emoyhtiö lainaa rahaa osingonmaksua varten, kun käteinen on ulkomaisten tytäryhtiöiden nimissä. Käytännössä tytäryhtiöiden varallisuus kuitenkin mahdollistaa osingonmaksun.

Trumpin lupailemat yritysveromuutokset olisivat seuraavat:

  • Kaikille yrityksille luvattaisiin 15 prosentin verokanta. Muutos olisi radikaali, sillä se antaisi mahdollisuuden pienentää myös muista tuloista maksettavia veroja kanavoimalla ne yritysten kautta.
  • Yhdysvallat siirtyisi muun maailman malliin luopumalla ulkomaisten tytäryhtiöiden verottamisesta.
  • Ennen siirtymää toteutettaisiin veroloma, jolla verotettaisiin kertaluontoisesti ulkomaille parkkeeratut voitot matalammalla verokannalla. Trumpin ehdotus ei sisällä verokantaa, mutta noin 10 prosentin verokannalla on spekuloitu. Tämän tasoin veroloma olisi esimerkiksi Applelle kerralla noin 60 miljardin dollarin verolahja.

Halu alentaa verokantaa kerralla jopa 20 prosentilla kertoo selväsä halusta lähteä verokilpailuun. Toisaalta Trumpin ohjelma vaikuttaa katsovan tiukasti Yhdysvaltain sisälle eikä siinä ole käsitelty verokilpailua tai keskeisimpiä kansainväliseen verotukseen liittyviä hankkeita, kuten OECD:n BEPS-hanketta. Tosiasiassa Trumpin uudistuksen suurimmat vaikutukset olisivat kuitenkin sisämarkkinoilla, sillä valtaosa veronalennuksista kohdistuisi Yhdysvalloissa toimiviin yrityksiin.

Miksi väitän, ettei 15 prosentin verokanta olisi erityisen haitallista verokilpailua? Siitä syystä, että röyhkeimpien verokilpailumaiden verokannustimilla voi saavuttaa 0-10 prosentin verokannan, mistä osaltaan kertoo amerikkalaisten monikansallisten yritysten ulkomailla maksama 6,2 prosentin verokanta.

Toisin sanoen 15 prosentin kanta ei vielä ole ratkaiseva, jos muualla tarjotaan vielä alempaa. IMF:n investointitilastot ja yhdysvaltalaiset verosuunnittelututkimukset osoittavat, että voitot kohdennetaan systemaattisesti matalamman verotuksen maihin. Itse asiassa voidaan väittää, että luopuminen ulkomaisten voittojen verotuksesta päinvastoin kannustaisi siirtämään voittoja Yhdysvalloista pois, kun ulkomailla tehdystä verosuunnittelusta saataisiin täysi hyöty.

Toinen syy siihen, miksi Suomen ei tarvitse juuri nyt olla erityisen huolissaan verokilpailusta, on OECD:n ja EU:n aggressiivisen verosuunnittelun vastainen työ. Niiden toimilla keinotekoinen voittojen siirto maasta toiseen on tehty vaikeammaksi. Ensi vuonna EU-maissa toteutettava veronkiertodirektiivi puuttuu tehokkaasti aggressiiviseen verosuunnitteluun, jos se toimeenpannaan kunnianhimoisesti.

Aggressiivisen verosuunnittelun torjunnassa riittää vielä tehtävää, mutta ensiaskeleet on vihdoin otettu. Suomen kokemukset osoittavat osaltaan, että verosuunnittelun torjunnassa voidaan saada tuloksia aikaan.

SDP:n eduskuntaryhmälle tekemäni tutkimuksen mukaan terveysyritysten todellinen verokanta suhteutettuna liikevoittoon kasvoi vuodesta 2011 vuoteen 2015 11 prosentista 16 prosenttiin, vaikka nimellinen verokanta laski 26 prosentista 20:een. Tämä johtui osaltaan vuonna 2014 voimaan tulleesta korkovähennysrajoituksesta, joka rajoitti korkojen käyttöä verosuunnittelussa.

On hyvä muistaa, että verotuksen tasolla on vain vähäinen merkitys, kun ulkomainen yritys suunnittelee tuotannollisia investointeja. Sen sijaan matalalla verotuksella on houkuteltu helposti siirrettäviä voittoja. Luxemburg kerää rahaa muista maista, mutta sinne ei oikeasti investoida.

Apple ja muut maailman suurimmat yritykset toimivat Yhdysvalloissa korkeasta verotuksesta huolimatta. Yritysveroa maksetaan vasta, kun voittoa on ensin kertynyt. Siksi yritysten investoinneissa ratkaisee ensisijaisesti se, missä kannattava toimintaa onnistuu. Tässä ratkaisevaa on muun muassa koulutetun työvoiman saatavuus.

4. Republikaanien vuoden 2016 verouudistusehdotus

Kun republikaanit onnistuivat valtaamaan Valkoisen talon lisäksi sekä kongressin että senaatin, spekuloijat ovat pyrkineet hahmottamaan puolueen verouudistuslinjoja. Koska Trumpin ehdotukset ovat jääneet epämääräisiksi, on kaivettu esiin myös hieman seikkaperäisempi republikaanipuolueen verouudistuspaperi kesältä 2016. Se sisältää niin kutsutun destination based cash flow –yritysveromallin yhdistettynä 20 prosentin verokantaan.

Käytännössä malli tarkoittaisi siirtymistä arvonlisäveron tyyppiseen verotukseen, jossa tuloverotus tapahtuisi maassa, jossa myynti tapahtuu. Myynnistä saisi vähentää esimerkiksi palkkakustannukset. Muutos olisi äärimmäisen protektionistinen, sillä Yhdysvallat luopuisi verottamasta vientiä ja toisaalta se verottaisi ulkomaisia tuontiyrityksiä. Tällainen rikkoo kansainvälisen kauppajärjestö WTO:n sääntöjä ja kaikkia Yhdysvaltain solmimia verosopimuksia. Uhkana olisi täysimittainen kauppasota, joka sekoittaisi maailman kaupan ja heikentäisi viime kädessä eniten Yhdysvaltain taloutta. Nähdäkseni Suomen ei tarvitse varautua näin synkkiin skenaarioihin, sillä näin äärimmäisissä tilanteissa EU-maat joutuisivat neuvottelemaan yhtenä rintamana.

Lohdullista on, että republikaanien ehdottama malli ei sisältynyt Trumpin vero-ohjelmaan. Trumpin hallinto vaikuttaa kuitenkin olevan niin sekaisin, että malli voi vielä ilmaantua esiin. Toisaalta republikaanitkaan tuskin haluavat vaarantaa maansa yritysten toimintaedellytyksiä. Myös yritykset ovat lobanneet uudistusta vastaan, vaikka se sisältäisi veronalennuksia.

Yhteenveto

Lopuksi valistunut veikkaus. Verouudistuksen toteuttaminen vaatii huolellista valmistelua. Ilman näkemystä se ei onnistu. Valmistelun aikana pahimmat sekoilut karisevat pois. Näin uskallan veikata. Trumpin verolupaukset eivät siis toteudu sellaisenaan. Todennäköisintä on, että ne kuihtuvat maltillisiksi veronalennuksiksi, joilla Yhdysvallat siirtyy hitusen lähemmäksi muun maailman veromallia.

Suomessa kannattaa seurata uudistuksia hötkyilemättä. Niiden vaikutus Suomeen on todennäköisesti pieni.

Uudistus on kuitenkin yksi ikkuna Trumpin maailmaan. Se antavat kuvan presidentistä, jolla on hädin tuskin alkeellinen käsitys siitä, mitä verouudistus todella tarkoittaa. Verouudistus on muutakin kuin liuskan mittainen toivelista. Trumpin toivelistassa on suljettu silmät siltä, että Yhdysvallat on osa maailmaa. Edes suurvalta ei voi toteuttaa verouudistuksiaan suljetun talouden tavoin.

Verouudistuksen antama kuva Trumpin hallinnosta on tuskin kenellekään yllätys. Huolestuttavinta Trumpin vero-ohjelmassa onkin siitä huokuva arvaamattomuus. Vaikuttaa siltä, että supervallan presidentti on valmis julkaisemaan kevytmielisiä suunnitelmia, vaikka koko maailma reagoi niihin. Arvaamaton ja ennakoimaton veropolitiikka on takuulla haitallista taloudelle. Pahimmat riskit uhkaisivat koko maailman kauppaa. Niiden toteutuessa Suomen olisi toimittava osana EU:a. Onneksi riskien tiellä on monta amerikkalaisen demokratian turvaverkkoa.

Lauri Finér

4 thoughts on “Toivelista – neljä näkökulmaa Trumpin ”verouudistuksiin”

Add yours

  1. Hei,

    Erittäin mielenkiintoinen arvio ja olen kanssasi lähes täysin samaa mieltä.

    Yksi asia minua kuitenkin häiritsi. Republikaanit eivät välitä budjettivajeista. Tämä on vain esitystä, sillä yksikään nykyajan Republikaani-presidentti ei ole kyennyt ylijäämään, sillä niinkuin Bushin veroale, myös Trumpin veroalen kulut mukamas maksetaan talouskasvulla.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑

%d bloggers like this: