Millaista on perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikka?

Perussuomalaisten esittämillä toimilla maahanmuuton kustannukset kasvaisivat. Toimet ovat myös ristiriidassa puolueen kovien maahanmuuttotavoitteiden kanssa eikä niillä ratkaistaisi kansainvälisen siirtolaisuuden ongelmia.                                                        

1071px-Krigsbarn.jpg
Suomalaisia sotalapsia Arcturus-höyrylaivassa matkalla Ruotsiin vuonna 1941 (Wikimedia Commons, kuvaaja tuntematon).

Kirjoitin viikko sitten blogissani perussuomalaisten talouspolitiikasta. Totesin puolueen ohjelmiin ja vaihtoehtobudjettiin nojaten, että perussuomalaisten ehdotukset ovat täynnä virheitä ja ristiriidassa puolueen julkilausumien tavoitteiden kanssa. Lisäksi esitin, että perussuomalaisten talouspoliittinen linja suosii hyväosaisia ja on suomalaisessa poliittisessa kentässä oikeaa äärilaitaa.

Kirjoituksessa arvioin myös, että perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissaan esittämät leikkaukset maahanmuuton kustannuksiin ovat toteutuskelvottomia. Tässä kirjoituksessa käsittelen aihetta tarkemmin. Keskityn humanitaariseen maahanmuuttoon, jota perussuomalaiset erityisesti kritisoivat ohjelmissaan.

Mitä on humanitaarinen maahanmuutto?

Humanitaarisella maahanmuutolla tarkoitetaan perussuomalaisten ohjelmissa muuttoliikettä, joka perustuu kansainvälisiin pakolaissopimuksiin ja ihmisoikeuksiin. Yleisemmin tätä kansainvälisiin sääntöihin perustuvaa järjestelmää kutsutaan kansainväliseksi suojeluksi. Sen piiriin luetaan Suomessa (1) pakolaiset, (2) kotimaassaan vaaraan joutuvat niin kutsuttua toissijaista suojelua saavat sekä (3) perheenyhdistämisen kautta heidän jälkeensä Suomeen saapuneet.

Pakolaisia on kahta lajia. Kiintiöpakolaiset ovat saaneet kansainvälisiin sopimuksiin perustuvan pakolaisstatuksen Yhdistyneiden kansankuntien (YK) pakolaisjärjestö UNHCR:lta jo ennen Suomeen saapumistaan. Toinen ryhmä ovat Suomeen omatoimisesti saapuneet, jotka ovat hakeneet täällä turvapaikkaa ja sen myös saaneet Suomen laissa ja kansainvälisissä sopimuksissa määrätyin perustein.

Humanitaarisesta maahanmuutosta erotetaan muun muassa taloudellisista syistä johtuva maahanmuutto, jolloin oleskelulupa perustuu työntekoon, opiskeluun tai yrittämiseen Suomessa. Lisäksi oleskeluluvan voi saada esimerkiksi Suomessa asuvan perheenjäsen tai täällä oleskeleva ihmiskaupan uhri. EU-kansalaiset, pohjoismaalaiset ja sveitsiläiset voivat oleskella perustellusta syystä (esim. työ, opiskelu, yrittäminen) Suomessa pysyvästi ilman lupaa, mutta yli kolmen kuukauden oleskelu edellyttää rekisteröitymistä täällä.

Valtaosa Suomeen tulevista maahanmuuttajista – noin 90 prosenttia – tulee tänne työn, opiskelun tai perheen vuoksi. Vuonna 2018 ensimmäisen oleskeluluvan sai näillä perustein noin 22 000 henkilöä ja täällä rekisteröityi 8 749 EU-kansalaista. Myönteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa sai samana vuonna 2 576 henkilöä. Lisäksi Suomeen saapui 750 kiintiöpakolaista. Perussuomalaiset on siis nostanut tikun nokkaan ilmiön, joka koskee vain muutamia tuhansia ihmisiä vuosittain.

Perussuomalaiset ja humanitaarinen maahanmuutto

Humanitaarinen maahanmuutto perustuu kansainvälisiin sopimuksiin ja Suomessa myös perustuslakiin. Sopimuksiin sitoutumiselle on vahvat perusteet, joita käsittelen tarkemmin kirjoituksen lopussa. Niistä huolimatta tavoite perussuomalaisten ”maahanmuuttopolitiikassa on lopettaa kokonaan humanitaarisista syistä tapahtuva maahantulo ja siirtää painopiste paikan päällä auttamiseen”. Humanitaarisen maahanmuuton lopettamista on vaatinut myös puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

Perussuomalaisten esittämät toimet ovat ristiriidassa sen kovien puheiden kanssa. Puolueen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa ei esitetä irtautumista kansainvälisistä pakolaissopimuksista ja ihmisoikeuksista, vaikka se olisi ainut vaihtoehto humanitaarisen maahanmuuton lopettamiseen.

Perussuomalaisten budjettikuri on sekin kummallista. Vaihtoehtobudjetissaan puolue olisi leikannut maahanmuuton ja kotouttamisen kustannuksista tänä vuonna 85 prosenttia eli 315 miljoonaa euroa. Todellisuudessa puolueen ehdotukset todennäköisesti kasvattaisivat maahanmuuton kustannuksia. Leikkaussumma voisi olla realistinen vain, jos perussuomalaiset esittäisi keinot Suomeen saapuvien maahanmuuttajien määrän vähentämiseksi murto-osaan nykyisestä, sillä Suomen on pakko käsitellä tänne saapuvien turvapaikanhakijoiden hakemukset ja järjestettävä turvapaikka kotimaassaan vainotuille.

Perussuomalaiset ei kuitenkaan esitä yhtään sellaista toimenpidettä, jolla Suomeen saapuvien maahanmuuttajien määrä olennaisesti laskisi. Sen sijaan se esittää keinoina kustannusten vähentämiseen (1) turvapaikanhakijoille myönnettävien oleskelulupien määräaikojen lyhentämistä, (2) kielteistä turvapaikkapäätöstä seuraavaa säilöönottoa, (3) perheenyhdistämisten rajoittamista, (4) kansalaisuuden saannin vaikeuttamista sekä (5) kielteisten turvapaikkapäätösten vuoksi palautettavien ihmisten vastaanottamista edellytyksenä kehitysavulle. (6) Pakolaiskiintiön puolue olisi pitänyt viime vuoden tasolla, mikä olisi säästänyt vain vähän – 0,9  miljoonaa euroa.

Näillä keinoilla maahanmuuton kustannukset uhkaisivat päinvastoin kasvaa. Oleskelulupien lyhentäminen lisäisi hakemusten määrää ja viranomaisten kustannuksia, kun uusintahakemukset lisääntyisivät ja viranomaisten olisi pakko seurata jatkuvasti sitä, tapahtuuko jo myönnetyn turvapaikan perusteissa muutoksia (esim. muuttuuko kotivaltion turvallisuustilanne yksittäisen ihmisen kohdalla). Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden välitön säilöönotto (siirtäminen suljettuun vankilan kaltaiseen keskukseen) taas voisi maksaa satoja miljoonia euroja.

Kansalaisuuden saannin vaikeuttamisella ei euroja säästetä. Jopa kantasuomalaisiin kohdistuva perheenyhdistämisen vaikeuttaminen olisi inhimillisesti raskasta, eikä sillä voisi saada suuria säästöjä. Jo nyt ulkomaalaisten perheenyhdistämisissä edellytetään yleensä sitä, että hakijan toimeentulo on turvattu esimerkiksi Suomessa oleskeluluvan saaneen perheenjäsenen palkkatulojen avulla.

Perussuomalaisten esittämiä leikkauksia voitaisiin kenties osittain toteuttaa siltä osin, kun ne kohdistuvat työperäiseen maahanmuuttoon ja maahanmuuttajien kotouttamiseen. Vaikka perussuomalaisten päähuomio on humanitaarisessa maahanmuutossa se rajaisi siis myös työperäisiä muuttoja. Siksi puolueen toimet todennäköisesti heikentäisivät Suomen taloutta, sillä nimenomaisesti panostuksilla työperäiseen maahanmuuttoon ja kotouttamiseen vahvistetaan tutkimusten mukaan taloutta.

Perussuomalaiset siis lisäisi maahanmuuttopolitiikallaan suomalaisten veronmaksajien kustannuksia ja heikentäisi maan taloutta. Samalla puolue sanoo siirtävänsä humanitaarisen avun painopistettä paikan päällä auttamiseen. Tähän se ei varaa kuitenkaan senttiäkään tai esitä keinoja sen toteuttamiseen. Päinvastoin, puolue leikkaisi 300 miljoonaa euroa kehitysavusta, joka heikentäisi mahdollisuuksia auttaa kriisimaissa.

Turvapaikkahakemusten käsittelystä ja hakijoiden oleskelusta syntyy luonnollisesti kustannuksia. Niiden vähentämiseen ei ole helppoja keinoja. Tämän osoittaa osaltaan se, että kustannuksia on yritetty vähentää viime vuosina rajaamalla perussuomalaisten vaatimuksesta turvapaikanhakijoiden oikeusapua ja turvapaikkapäätösten valitusaikoja. Se on johtanut valitus- ja käsittelykierrosten lisääntymiseen ja sitä kautta pidempiin käsittelyaikoihin. Seurauksena maahanmuuton kustannukset ovat lisääntyneet. Samalla virheellisten päätösten määrä on kasvanut, mikä heikentää ihmisten oikeusturvaa ja pahimmillaan vaarantaa heidän henkensä.

Perussuomalaiset ei siis esitä keinoja, joita puolueen kovien maahanmuuttopuheiden toteuttaminen vaatisi. Se on kenties ottanut opikseen omalta edelliseltä hallituskaudeltaan, jolloin perussuomalaisten aiempi ehdotus maahanmuuttajien työmarkkinatuen leikkauksesta karahti perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten turvaamaan yhdenvertaisuusperiaatteeseen: Tuolloin eduskunnan perustuslakivaliokunta ei löytänyt hyväksyttävää perustetta sille, että yhtä kansanryhmää olisi syrjitty pelkästään alkuperänsä vuoksi.

Puheissa esitettyjen helppojen ratkaisujen ja vaatimattomien konkreettisten esitysten välinen ristiriita on tyypillistä populistipuolueille. Perussuomalaiset antaa ymmärtää, että se lopettaisi humanitaarisen maahanmuuton, sillä siitä aiheutuvat kustannukset ovat suomalaisten hyvinvoinnin tiellä. Tosiasiassa puolue ei esitä keinoja kustannusten leikkaamiseen, joten maahanmuuttajien ja kantaväestön vastakkainasettelu on vailla pohjaa. Tällainen tyhjään puheeseen nojaava vastakkainasettelu on kuitenkin jo itsessään haitallista, kun se voi lisätä ennakkoluuloja kansanryhmiä kohtaan ja heikentää suomalaisten luottamusta toisiinsa.

Mihin humanitaarinen maahanmuutto perustuu?

Humanitaarista maahanmuuttoa kritisoidessaan perussuomalaiset sivuuttaa täysin sen, että kansainväliselle suojelulle on väkevät perusteet. Suomessa humanitaarinen maahanmuutto perustuu kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, joiden sisältö on viety myös perustuslakiin ja muuhun lainsäädäntöön. Keskeisin sopimus on Geneven vuoden 1951 pakolaissopimus, mutta oikeus hakea ja saada turvapaikka sisältyi jo YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen vuonna 1948 (14 art.).

Ihmisoikeuksien historia juontaa kauemmas, mutta ihmisoikeuksien julistuksen taustalla olivat toisen maailmansodan ja sitä edeltävien vuosien kauhut – erityisesti natsi-Saksan terrori ja rikokset ihmisyyttä vastaan. Julistuksen synnyttämisessä olivat keskeisessä roolissa sodan voittaneet länsivallat, jotka halusivat suojella ihmisiä hirmuhallinnoilta. Esimerkiksi Neuvostoliitto pidättäytyi äänestämästä julistuksesta YK:ssa.

Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan oikeuksia, jotka kuuluvat kaikille ihmisille näiden kotimaasta riippumatta. Niitä ei voida antaa eikä ottaa pois. Ne voidaan jakaa kolmeen ryhmään: (1) kansalais- ja poliittisiin oikeuksiin (KP-oikeudet), (2) taloudellisiin ja sosiaalisiin ja sivistyksellisiin oikeuksiin (TSS-oikeudet) ja (3) kollektiivioikeuksiin (täällä lisätietoa ihmisoikeuksista).

KP-oikeuksiin kuuluvat muun muassa oikeus inhimilliseen kohteluun sekä ajattelun- ja yhdistysvapaus. TSS-oikeuksiin kuuluu oikeus työhön, sosiaaliturvaan, koulutukseen ja tyydyttävään elintasoon. Kollektiivioikeus on esimerkiksi oikeus terveelliseen ympäristöön.

Oikeus hakea turvapaikkaa ja saada se edellytysten täyttyessä on ihmisoikeuksien ytimessä, sillä turvapaikan saaminen mahdollistaa ihmisarvoisen elämän jatkamisen esimerkiksi tilanteessa, jossa ihmisoikeuksia loukkaava naapurivaltio miehittää toisen maan ja vainoaa sen kansalaisia.

Suomessa tällainen uhka oli todellinen toisessa maailmansodassa, jolloin Suomesta lähetettiin noin 70 000 lasta sotaa pakoon Ruotsiin ja Tanskaan. Mikään sopimus ei velvoittanut Ruotsia ja Tanskaa ottamaan lapsia vastaan eli päätös perustui tuolloin vapaaehtoiseen humanitaarisuuteen.

Humanitaarinen maahanmuutto on myös suomalaisten etu

Suomi on omilla päätöksillään liittynyt kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, jotka velvoittavat Suomen ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita. Myös EU-jäsenyys edellyttää ihmisoikeuksien kunnioittamista. Sopimuksiin on sitouduttu siksi, että niiden on katsottu olevan Suomen etu. Niillä on kiinnitytty myös läntiseen arvoyhteisöön.

Ihmisoikeudet ovat viimeinen vakuutus silloin, kun kollaat pettävät eikä valtio enää pysty edistämään kansalaistensa oikeuksia. Siksi Suomen kaltaisen pienen maan, joka ei pysty kaikissa tilanteissa yksin puolustautumaan, kannattaa pitää omalla panoksellaan yllä kansainvälistä järjestelmää.

Mahdollisuus hakea turvapaikkaa ja saada se edellytysten täyttyessä on ikään kuin varaventtiili, joka hillitsee epätoivoa ja suojaa vakavammilta ongelmilta. Ihmiselle se on vakuutus, joka antaa tyrannien vainoamille mahdollisuuden päästä turvaan ja puhua kokemuksistaan. Ilman mahdollisuutta turvapaikaan kotimaassaan vainottujen vaihtoehtoja olisivat vaikeneminen ja pakeneminen. Tai sitten he joutuisivat kohtaamaan väkivaltaa ja terroria tai turvautumaan niihin itse.

On myös hyvä huomata, etteivät kansainväliset sopimukset velvoita ottamaan ketään perusteetta. Ne velvoittavat vain käsittelemään turvapaikkahakemukset reilusti. Pakolaisasema on myönnettävä vain heille, joita vainotaan kotimaassa esimerkiksi syntyperän, uskonnon tai mielipiteiden vuoksi. Esimerkiksi Suomessa vuonna 2018 jätetystä 6 788 turvapaikkahakemuksesta hyväksyttiin 38 prosenttia.

Pakolaissopimus asettaa pelisäännöt ja velvoittaa muitakin maita, mikä pienentää myös riskiä Suomeen kohdistuvasta hallitsemattomasta siirtolaisuudesta. Kansainvälisen turvapaikkajärjestelmä ei kuitenkaan toimi tällä hetkellä millään muotoa täydellisesti, joten sen kritisoimiselle on vankat perusteet. Esimerkiksi EU:ssa valtaosa turvapaikanhakijoista on tullut viime vuosina Italiaan ja Kreikkaan, joissa on syystäkin turhaannuttu jäsenmaiden kyvyttömyyteen sopia taakanjaosta. Kansainvälinen yhteisö ei ole löytänyt kestävää ratkaisua myöskään Syyrian tilanteeseen, vaikka muuttoliike sieltä Eurooppaan on Turkin kanssa tehdyn sopimuksen vuoksi rauhoittunut murto-osaan huippuvuodesta 2015. Ratkaisematon tilanne synnyttää inhimillistä kärsimystä ja epätoivoa, jotka luovat sijaa ääriajattelulle ja terrorismille.

Riskeihin kannattaa suhtautua vakavasti myös täällä, sillä Suomella on yli 2 000 kilometriä EU:n ulkorajaa, jonka sulkeminen täysin on mahdotonta. Esimerkiksi Ukrainan tilanteen kärjistyminen voisi siirtää painetta etelästä EU:n itärajalle ja näkyä myös Suomessa. Pidemmällä aikavälillä esimerkiksi ilmastonmuutos tai elinympäristöjen tuhoutuminen voivat synnyttää uuden siirtolaisaallon. Kansainvälisen luontopaneelin IPBESin tutkijat ovat arvioineet, että jopa sadat miljoonat ihmiset voivat joutua jättämään kotinsa niiden vuoksi lähivuosikymmeninä. Sen rinnalla vuoden 2015 siirtolaiskriisissä runsas miljoona Eurooppaan saapunutta voi jäädä alkusoitoksi.

Lopuksi

Perussuomalaiset esittää maahanmuuton ongelmiin vain lyhytnäköisiä toimia, joilla lisättäisiin suomalaisten veronmaksajien kustannuksia. Puolue ei esitä mitään keinoja kansainvälisen turvapaikkajärjestelmän keskeisten ongelmien korjaamiseen ja Suomen riskien vähentämiseen.

Ongelmien ratkaisu onnistuu vain yhteistyössä muiden maiden kanssa. Vaalimalla kansainvälisestä turvapaikkajärjestelmää ja ihmisoikeuksia lisätään suomalaisten turvallisuutta ja vakuutetaan meidät pahimman varalle. Se kannattaa pelkästään itsekkäistä syistä.

Pienentääkseen riskiä masinoidusta siirtolaisvirrasta Suomen kannattaa tukea ratkaisuja, joissa pakolaisia autetaan heidän kotimaissaan tai niiden lähellä, sekä puututaan ongelmien juurisyihin, kuten ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen. Se edellyttää väistämättä sitä, että Suomi kantaa oman osuutensa ottamalla vastaan pakolaisleireiltä kiintiöpakolaisia, antamalla kehitysapua ja tukemalla humanitaarisista kriiseistä selviämistä esimerkiksi lähettämällä apua kriisikohteisiin.

Lauri Finér

kirjoittaja seuraa erityisavustajana veropolitiikkaa SDP:n ministeriryhmässä

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

 

54 thoughts on “Millaista on perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikka?

Add yours

  1. No niin siinä se on. Tahallaan väärinymmärtämisen mestariteos. Tämänkin kirjoituksen maksaa suomalaiset veronmaksajat. Funtsatkaa tää kundi elättää itsensä tällä. Demarit on näköjään hiffannu et”tarttis tehrä jotain”.Siis jotain muuta kun vaan ammatikseen solvata määrättyjä puolueita.

    Tykkää

    1. Jari, väitös väärinymmärtämisestä täytyy myös perustella ja osoittaa, mitkä asiat on ymmärretty väärin ja mikä on asian oikea laita. Toisekseen, mikä tässä asiallisesti kirjoitetussa tekstissä oli solvausta?

      Tykkää

      1. ”Jo nyt ulkomaalaisten perheenyhdistämisissä edellytetään yleensä sitä, että hakijan toimeentulo on turvattu esimerkiksi Suomessa oleskeluluvan saaneen perheenjäsenen palkkatulojen avulla.”

        No, vaikka tämä. Pari kliksuttelua eteenpäin ja olisi selvinnyt, että kunhan saa turvapaikkapäätöksen, on kolme kuukautta aikaa jättää perheenyhdistämishakemus ilman että toimeentulovaatimukset ovat voimassa. Ennen 1.7.2016 tulleilla ei tällaista aikarajaa ole ollenkaan. Tuollaiset ”yleensä” epämääräisyydet johtaa helposti harhaan.

        Tykkää

      2. Väite pitää paikkaansa. Siinä puhutaan ulkomaalaisten perheenyhdistämisistä ja käsitellään perussuomalaisten vaihtoehtobudjettia, jossa ehdotus koskee nimenomaan kaikkia ulkomaalaisten perheenyhdistämisiä – sitä ei ole rajattu humanitaariseen maahanmuuttoon. Tätä avattu tarkemmin linkkaamallani Maahanmuuttoviraston sivulla, jossa todetaan samoin: ”Oleskeluluvan myöntäminen perhesiteen perusteella edellyttää yleensä, että hakijan toimeentulo Suomessa on turvattu. Tavallisesti toimeentulo turvataan perheenkokoajan palkkatuloilla.”

        https://migri.fi/perheenyhdistaminen

        Tykkää

      3. Keskusteltaessa toimeentulovaatimuksesta, ehtojen kiristämisestä ja ulkomaalaisesta perheenkokoajasta, kiinnostava ryhmä kätkeytyy sinne ”yleensä”-sanan taakse, koska muuta osaa ”yleensä”-ryhmästä toimeentulovaatimus jo koskee.

        Muutenkaan ei olisi haitaksi jäsentää tekstiään siten että ei jäisi epäselväksi millon puhutaan mistäkin (lainsäädännöllisesti eri tavoin kohdeltavasta) ryhmästä. Vaatimuksethan sinänsä on mainituissa Euroopan maissa käyttöönotettuja, hyväksihavaittuja käytäntöjä, ettei niissä sinänsä mitään kovin dramaattista ole.

        Tykkää

      4. Niin. Toki aina voi parantaa ja pohdiskella sitä, miten tekstin jäsentää ja mitä yksityiskohtia siihen sisällyttää. Tässä kuitenkin kyseessä varsin pitkä teksti ja tuo vain yksi detalji, jonka pystyy tarkemmin tarkastamaan tekstissä olevasta linkistä. Ja nyt myös tästä kommenttiketjusta. Monia muitakin yleistyksiä tekstissä on, kuten kirjoituksissa aina.

        Tykkää

  2. Joo, en edes viitsi lukea alkua pidemmälle, jossa todetaan, että perussuomalaisten esittämillä toimilla ei ratkaistaisi kansainvälistä siirtolaisongelmaa. Pitäisikö sitten ratkaista? Onko Suomella ylipäätään mahdollisuuksia vaikuttaa ongelmaan kovinkaan paljon? Onko edes järkeä yrittää sitä laajamittaisesti? Vastaus: Ei ole eikä sitä tule edes yrittää, koska se, toisin kuin Finer nimenomaan väittää, käy Suomelle kalliiksi ihan humanitäärisen maahanmuuton tuoman huolehtimisvastuun kautta. Ansiokkaasti huomiotta jätetty 3,4 miljardia euroa vuodessa on tämän päivän luku. Mutta en varsinkaan ymmärrä minkä logiikan mukaan sitä kautta tapahtuva yhteiskuntarauhan ja – arvojen epävakauttaminen, jota jo tapahtuu, olisi taloudellisesti kannattavaa.
    No, jos lähestytään kirjoitusta positiivisuuden kautta, niin kirjoittaja sentään myöntää, että siirtolaisongelma on olemassa. Monet ääntä pitävät eivät näy käsittävän edes sitä.

    Tykkää

    1. Olisi kannattanut lukea huolella. Jo ensimmäinen lauseesi sisälsi ”muunneltua totuutta”. Johdannossa kerrotaan, että ”perussuomalaisten esittämät toimet ovat ristiriidassa puolueen kovien maahanmuuttotavotteiden kanssa”. Itse blogissa ristiriidat osoitetaan erittäin seikkaperäisesti ja kohta kohdalta. Entäpä sitten tuo rahasumma 3,4 miljardia €? Mihinkähän se mahtaa liittyä?

      Tykkää

  3. Olipas melkoista höpinää alusta loppuun asti! Esim. Virokin on EU:ssa ja noudattaa sopimuksia, mutta heidän vetovoimatekijät on vedetty minimiin, minkä vuoksi ”pakolaisia” siellä on ja sinne tulee erittäin vähän. Ja juurikin tähän PS tähtää. Toki tällaisen höpöjutun kun näyttää isommalle porukalle niin johan taas PS:n kannatus nousee, joten sopii kyllä jatkaa tällä linjalla.

    Tykkää

  4. Tämä LF on todella vastenmielinen mies. Lisäksi myös täysi pelle. En minä ainakaan kirjoittaisi moista potaskaa vaikka saisinkin hyvän korvauksen eli veronmaksajien rahoista. Tyypillinen demari joka haukkuu muita vaikka itsellä on löysät housuissa ja järki hukassa. Ei voi kuin ihmetellä mistä näitä aivottomia vastenmielisiä perussuomalaisten arvostelijoita sikiää?

    Tykkää

    1. Niinpä. Aika monet EU maat ovat pistäneet stopin ja pitävät houkuttelevuuden minimissä.Autuaasti myös unohtui, että 2015 tulleita ei näiden kuuluisien kansainvälisten sopimusten perusteella olisi tarvinut ottaa vastaan juuri ketään. Väkihän oli seikkaillut monien turvallisten maiden läpi ja ruåtti vieläpä kuskasi porukkaa Tornioon.

      Tykkää

      1. Kyllä kaikki on otettava siinä mielessä vastaan, että vasta, kun Suomeen tai mihin tahansa muuhun EU-maahan on tultu ja hakemus on jätetty niin se on käsiteltävä. Jos käsitellessä selviää, että jollain muulla maalla on vastuu turvapaikan käsittelystä EU:ssa niin sen jälkeen voidaan toki siirtää muuhun maahan ja näin on myös tehty. Esim. Ruotsissa ja Tanskassa sama prosessi. Eli olet oikeassa siinä, että sopimusten perusteella ei tarvitse ottaa vastaan kaikkia, eikä näin myöskään ole tehty. Turvapaikkahakemuksista hyväksytään selvästi alle puolet, minkä tuon kirjoituksessa esiin.

        Täällä kuvattu prosessi tarkemmin: https://migri.fi/turvapaikka-suomesta

        Tykkää

  5. Tyypillistä vihervassarin persujen maalittamista, sehän tuntuukin olevan oikein toivottu ilmiö. Ensinnäkin, rikkovatko Tanska, Viro, Itävalta, Puola, Unkari noita aina keppihevosena noudatettuja ihmisoikeussopimuksia? Jos noudattavat, miksi näissä maissa toimet ja pakolaisten määrät ovat murto-osa esim. Suomen määristä. Eikä Suomen pidäkään ratkaista kansainvälisiä ongelmia, ei ilmasto-eikä elintasoshoppailuongelmia.
    Rajat vaan tiukkaan valvontaan. Ja ainoastaan pakolaisleiriltä otettaisiin oikean suojelun tarpeessa olevia rajattu määrä. Suomi ei voi eikä pysty elättämään tuhansia nuoria miehiä. Ainoa asia, johon Suomen tulee osallistua kansainvälisesti on elintasoshoppailun estäminen. Ja estää näitä shoppailijoita tulemasta maahan. Kuten sivistynyt länsi alta Itävaltakin tekee!

    Tykkää

    1. Suomen kannattaa tehdä maahanmuuttopolitiikassa päätökset itsenäisesti ja ottaa huomioon kirjoituksessa kuvaamani realiteetit. Kuten kirjoituksessa totesin kansainvälisen siirtolaisuuden ongelmia ei ole ratkaistu kestävästi missään Euroopassa. Monissa mainitsemistasi maista tilanne hankalampi kuin Suomessa. Esim. Tanskaan ja Itävaltaan saapunut enemmän turvapaikanhakijoita kuin Suomeen. Täällä tilastoja: https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Asylum_statistics/fi#P.C3.A4.C3.A4asiallinen_kohdemaa:_Saksa.2C_Ranska_ja_Kreikka

      Tykkää

      1. Miksi suomen olisi ratkaistava kaikki pysyvästi ja maailmanlaajuisesti. Riittää kun ratkaistaan asiat Suomen osalta. Emme me pysty tätä maailmaa pelastamaan.

        Tykkää

      2. Ei Suomi tai kukaan muukaan pysty ”ratkaisemaan kaikkea pysyvästi ja maailmanlaajuisesti”. Sen sijaan Suomen kannattaa tehdä itse se minkä voi, jotta asiat menevät parempaan suuntaan. Olisi pöhköä olla parantamatta asioita siksi, että kaikkea ei voi ratkaista.

        Tykkää

  6. Eikö sdp:n olisi syytä keskittyä kertomaan mitä on heidän maahanmuuttopomitiikkansa ja kuinka sdp pyrkii ratkomaan ongelmat, jotka siihen liittyvät ja joita ei ole onnistuttu missään Euroopan maassa ratkaisemaan. Hyviä esimerkkejä maahanmuutonongelmista nähdään Ruotsista, Tanskasta, Ranskasta, Saksasta…

    Tykkää

    1. Kuten kirjoituksessa totesin, kansainvälisen siirtolaisuuden ongelmia ei ole pystytty ratkaisemaan Euroopassa. Tässä kirjoituksessa käsittelin perussuomalaisten maahanmuuttolinjauksia, sillä se suuri puolue, joka erityisesti profiloitunut maahanmuuton kautta. SDP:n maahanmuuttolinjauksia käsitelty mm. vaaliohjelmassa. Ne pohjaavat mm. kansainvälisten sopimusten ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. https://sdp.fi/wp-content/uploads/2019/04/SDP-tulevaisuuslinja-eduskuntavaalit2019.pdf

      Tykkää

  7. Eikös perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikka ole kerrottu perussuomalaisten ohjelmajulistuksessa? Turha sitä on muuksi väittää. Kansainvälisiä sopimuksia Suomi näyttää toteuttavan miellyttääkseen ulkomaalaisia tahoja. ILO 169:n Suomen valtio haluaa (HE 264/2014) toteuttaa ryöstäen saamelaisten lailliset maaomaisuudet.

    Tykkää

    1. Toki. Kirjoitukseni perustuu nimenomaan perussuomalaisten ohjelmiin. Tekstissä kerrottu myös miksi Suomi sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin. Se pienen maan etu mm. turvallisuuden edistämiseksi.

      Tykkää

  8. Persujen kannattajia kalvaa huoli että sdp;n linjaus on liian salliva ja saavat siitä mielikuvan että tänne kaikki vaan. Sdp;n kannattajia taas ajattelet että persut laittaa rajat kiinni ja kehittyy ihmisoikeuksia sortava äärioikeisto jolla on vaara eskaloitua nationalismin kautta kansankiihkoksi. Eikö näiden kahden ajettelumallin välille voisi syntyä kompromissiratkaisu. Kompromissit on kuitenkin demokratian toimivuuden kannalta yksi tärkeimmistä politiikan muodoista.

    Tykkää

    1. Tekstissä päätin jättää ennakkoluulot kotiin ja perustaa näkemykseni perussuomalaisten linjauksista sen omiin ohjelmiin. Kuten käy ilmi, johtopäätökseni on se, että perussuomalaisten ehdottamat toimet eivät ole kovin radikaaleja, vaikka puheet ovatkin paljon kovempia. Eli puheiden ja ehdotettujen tekojen välillä on ristiriita. Olen samaa mieltä kompromisseista, ja varmasti sellainen voi myös perussuomalaisten ja muiden puolueiden kanssa syntyä.

      Tykkää

    1. Noin yleisesti lähtökohta se, että hoidetaan omat asiat, joihin voi vaikuttaa. Jos puhutaan kansainvälisestä siirtolaisuudesta ym. laajemmista kysymyksistä, niin ongelmat ovat kansainvälisiä, eikä niitä voi ratkaista ilman, että Suomi osallistuu yhteistyöhön muiden kanssa. Tätä kuvattu tarkemmin tekstin loppupäässä.

      Tykkää

  9. Hallituksella on nyt ihan oikea ”faktan tarkistuksen” paikka…

    Nyt voitaisiin lyödä kustannukset pöytään, eli mitä tämä humanitaarinen maahanmuutto on tullut maksamaan suomalaisille veronmakasajille kun otetaan kaikki kustanukset huomioon ja miten nykyisen toteutuman perusteella kustannukset kehittyvät tulevaisuudessa. Vai onko tälläisen vaatiminen taas rasistista.

    Tykkää

    1. Ei tietenkään ole rasistista. Toki kustannuksista jotain tiedetäänkin, maahanmuuton ja kotouttamisen kustannukset budjetissa n. 370 miljoonaa euroa. Tulee siitä tietysti myös tuloja, etenkin työperäisestä maahanmuutosta.

      Kirjoitukseni koski sitä, että perussuomalaisilla ei ole mitään keinoja humanitaarisen maahanmuuton kustannusten vähentämiseen, päinvastoin ne kasvaisivat, vaikka puolue muuta maalailee. Kuten kuvasin, kansainvälisestä suojelusta myös paljon hyötyä suomalaisille, joten asiaa ei kannata tarkastella vain kustannusten kautta. Kukaan ei tietenkään halua lisää turvapaikanhakijoita, mutta valitettavasti sellaiseen maailmaan on vielä matkaa.

      Tykkää

      1. Kerro miten ne kustannukset kasvaa. Jos suuntana on muiden maiden käyttämä ”ei niin houkuttelevan oloinenSuomi”. Tämä vähentää niiden kolmekymppisten ”teinien” miesten tänne marssia merkittävästi, kun ei pääsekkään suomeen loisimaan hyvällä palkalla ja luontaiseduilla.

        Tykkää

      2. Se miten perususuomalaisten ehdotukset kasvattaisivat kustannuksia kuvattu tekstissä. Esimerkiksi kielteisen päätöksen saaneiden sulkeminen laitokseen maksaisi todennäköisesti satoja miljoonia euroja. Turvapaikkaa ei saa nykyäänkään ”loisimista” tai edes työpaikkaa varten, joten siltä osin asia on jo kunnossa. Sen sijaan on erikoista, että kutsut työn tekemistä loisimiseksi, jos siitä saa hyvää palkkaa ja luontoisetuja. Itse pidän toivottavana, että täällä asuvat tekevät työtä ja saavat siitä kunnon palkkaa.

        Tykkää

      3. Tuo 370 miljoonaa euroa on täyttä puppua! Pisara valtameressä. Sujuvasti ohitit kaikki lisäkustannukset joita kertyy moninkertaisesti tuo määrä. Onko oikeastikin niin vaikea puhua asioista oikeilla nimillä ja summilla? Valehteletteko itsellenne vai muille? Ketään ei kiinnosta tällä hetkellä paljonko on maahanmuuttoon budjetoitu, kaikkia kiinnostaa montako miljardia nuo ”piilokulut” ovat per vuosi. Olkaa kerrankin rehellisiä ja läpinäkyviä ja tehkää kattava selvitys. Tulkkipalvelut, terveydenhoito jne jne jne. En jää odottelemaan henkeäni pidätellen.

        Tykkää

  10. Nämä tekstit on niitä tekstejä, kun ideat loppuu ongelmien etsimisessä ja alkaa Persu ahdistus kasvaa kannatuksen noustessa. On totta että varmasti virheitä on esityksissä – ja niitä ei ole välttämättä kovin pitkälle edes pohdittu. Kaikki varmasti allekirjoittavat sen että asiapohjalta Perus Suomalaiset ovat varmasti kaikkien suosima puolue, joka nimenomaan nojaa siihen, mihin verorahat tulee ensisijaisesti käyttää, mutta ehkä erinomaisimmasta päästä olevat niinsanotut budjetti-asiantuntijat, puuttuvat puolueesta (eli aivan ammattitasoista lopputulosta, on turha pilkun tarkasti odottaa tuoreessa valtapuolueessa) . Puolue kärsii nimittäin myös vähän jonkinasteisesta ammattilaistason vajeesta, suhteessa muihin perinteisesti vallassa olleisiin puolueisiin. Kaikki allekirjoittavat sen, että maahanmuutto, sen miljardiluokan vuosittaisessa kustannuserässä, on hirvittävä musta aukko suomen julkiselle taloudelle, ja tälle ”ongelmalle” on oltava sellaisia ratkaisuja, joilla sitä minimoidaan – mm. Elintasosiirtolaisuuden torjunnalla. Turha on puhua EU ihmisoikeustuomio-istuimien langettamista kanteista, sillä se voi tapahtua kenelle tahansa, missä tahansa eikä sitä voi kukaan taata. Jokainen shoppailija on liki samat tarinat puhunut saapuessaan Suomeen asiakkaaksi. Kukaan muu puolue ei tänä päivänä tee niin isänmaallista politiikkaa kuin Perus Suomalaiset. Haukkujen sijaan tarvitaan siis enemmän (kenties) ammattitaitoista väkeä, ja tämän kaltaiset katkeroituneet kirjoittajat, voisi keskittyä oman vilppi sä sijasta rakentavaan toimintaan.

    Tykkää

    1. Ei perussuomalaisia voi enää sanoa tuoreeksi puolueeksi. Se on ollut yksi suurista jo kymmenen vuotta. Sillä on kymmeniä avustajia pelkästään eduskunnassa. Kirjoitin aiemmassa blogissani näin:

      ”Perussuomalaiset on ollut jo liki vuosikymmenen yksi suuri puolue muiden joukossa. Sillä on ollut aikaa ja rahaa hankkia riittävää osaamista: kevään eduskuntavaalien jälkeen se on saanut puoluetukea lähes neljä miljoonaa euroa – toiseksi eniten kaikista puolueista. Surkuhupaisaa on, että samalla, kun puolueen talouspoliittinen asiantuntija valittaa perussuomalaisten riittämättömistä resursseista, puolue itse esittää vaihtoehtobudjetissaan puoluetuen tuntuvaa leikkausta. Ilmeinen syy on se, että valtiontalouden kokonaisuuden kannalta merkityksettömillä puoluetukien leikkauksilla voi hakea poliittisia irtopisteitä. Samalla resurssien vähennys kuitenkin tarkoittaisi, että perussuomalaisten olisi vielä vaikeampi tehdä toteuttamiskelpoista talouspolitikkaa.”

      Lähde: https://veropolitiikka.blog/2019/12/30/keskustelu-perussuomalaisten-talouspolitiikasta-jatkuu/

      Tykkää

  11. Kirjoittaja ei ota huomioon, että kielteisen päätöksen saaneet jäävät käytännössä notkumaan Suomeen ja aloittavat uuden kalliin valituskierroksen. Lisäksi kansallista lainsäädäntöä voidaan muuttaa niin, että Suomen vetovoimatekiä vähenee rikkomatta mitään kansainvälisiä sopimuksia.

    Mitä avustustyöhön tulee, niin hätäapu on se, jota annetaan kriiseihin taas kehitysapu on usein se, joka kaatuu kuuluisaan Kankkulan kaivoon ilman mitään vastinetta.

    Toveri kirjoittaja selvästi ei halua, että maahanmuuton ongelmille tehtäisiin jotain ja piiloutuu kansainvälisien sopimusten taakse, joiden käytännöt ovat erilaiset eri Euroopan maissa.

    Tykkää

    1. Kirjoitin siitä, että mm. turvapaikanhakijoiden oikeusavun leikkaukset ja valitusaikojen lyhentäminen on johtanut uusiin valituskierroksiin, kun ensimmäisissä hakemuksissa ei ole otettu huomioon kaikkia näkökohtia. Tilannetta voitaisiin siis parantaa mm. satsaamalla oikeusapuun, jolloin vältettäisiin turhaa moninkertaista käsittelyä, aikaa vieviä lisätietopyyntöjä ym. Tämä osoittaa osaltaan, että lyhytnäköiset ratkaisut tulevat usein myös kalliiksi. Minusta on selvää, että maahanmuuton ongelmiin pitää löytää kestäviä ratkaisuja. Ei kukaan halua lisää turvapaikanhakijoita, mutta sen ongelman voi ratkaista vain puuttumalla syihin, joilla ihmiset hakevat turvapaikkaa. Eikä se ole helppoa.

      Tykkää

  12. Justiinsa. Perussuomalaisten ohjelmalla maahanmuuton kustannukset nousevat? No eivät muuten nouse senkin tyypillinen sdp valehtelija. Vaan laskisivat.

    Tykkää

  13. Hahhahahhaaa 🤣

    Ei jaksanut lukea edes loppuun asti kun teksti haiskahti heti ps:n mustamaalaamista. Sitten luin kuka tää Lauri on ja voin kertoa että Laurillakin on vakanssinsa katkolla kohta ja sit näät oikean ps:n toimet ja sen oikeamman budjetin.

    Tykkää

  14. Huh huh,kiitokset Laurille kun jaksaa rautalangasta vääntää ”kriitikoille” ja erittäin rakentavasti vielä vastaa takaisin.
    Kuten moni tunnustaa,ei edes lue tekstiä. Asenne on jo valmis,kielletään uskomasta että asiat ovat näin. En tiedä,miten tämän voisi enää paremmin tehdä,kun kaikki on perusteltu niin hyvin,viitteet ja linkit ym. Jollain siellä taisi valo vähän syttyä.
    Erittäin hyvää työtä,tätä tarvitaan juuri nyt. Ei mielipidettä vaan tiukkaa faktaa ja numeroita. Jollakin puolueella ne ovat hukassa,miettikää mikä puolue se voisi olla?

    Tykkää

  15. Olipa hyvä teksti. Maahanmuuttokriittisten meemi siitä, kuinka maahanmuuttokriittisyys perustuu ”tilastoihin, faktoihin ja analyysiin” alkaa vaikuttaa vitsiltä, kun joku oikeasti kaivelee numeroita primäärilähteistä. Kuinkahan moni maahanmuuton hinnasta paasaava on todella tutustunut tilastoihin tai tutkimukseen, ja kuinka moni vain paasaa kaveriltaan saunan lauteilla tai nimettömässä chatissa kuulemaansa väitettä siitä, että maahanmuutto maksaa todellisuudessa kymmeniä tai satoja miljardeja – tai mikä päivän liioiteltu luku onkaan. Liekö kovin monella kommenttiboksien huutajalla faktoihin perustuvaa käsitystä edes siitä, miten turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten määrä on kehittynyt edellisen 5 vuoden aikana?

    Se, miten perussuomalaiset kommenttien perusteella reagoivat ns. väärään mielipiteeseen, on todella ällöttävää. Olette nyt 15 vuotta paasanneet, kuinka maahanmuutosta ei saa Suomessa puhua. Mistään muusta ei puhuta niin paljoa ja niin laaduttomasti kuin maahanmuutosta. Jopa valtamedian iltapäivälehdet kalastelevat klikkejä mahdollisimman pöyristyttävillä maahanmuuttouutisilla. Sitten, kun joku blogaaja tekeekin vääriä johtopäätöksiä eikä vain releoi tietyissä nimettömissä blogeissa esitettyjä valeuutisia ja harhoja, aletaan hänen puoluekantaansa ja työpaikkaansa perata ja uhkailla tulonmenetyksillä ja uudelleenkoulutuksella. Siis: jos demari puhuu maahanmuutosta, on hänet hiljennettävä. Eikö näistä asioista pitänytkään saada keskustella? Esitän myös tietoisesti provokatiivisena arvauksena, että kommenteissa on tullut myös tappouhkauksia väärien maahanmuuttofaktojen esittämisestä johtuen. Ne vaan on moderoitu pois. Ainakin itse saan tappouhkauksen aina, kun kirjoitan julkisesti mitään maahanmuuttoon liittyvää.

    Tykkää

    1. Se viimeisin vuosi, jolta oli blogia kirjoittaessa koko vuoden tilasto. Esittämäsi väite ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Vuosi 2016 oli poikkeus ja ainut jolloin turvapaikanhakijoita edes lähelle 30 000 (n. 28 000). Muina vuosina jääty alle 10 000, yleensä reilusti. Joten siinä mielessä 2018 varsin edustava vuosi. Vuodelta 2019 luvut jäämässä samalle tasolle kuin 2018. Täällä tilastot: https://tilastot.migri.fi/

      Tykkää

  16. Otsikon ”Perussuomalaiset ja humanitaarinen maahanmuutto” harhaillaan ilmeisesti perussuomalaisten tavoittelemasta humanitaarisen maahanmuuton vähentämisestä tavallisiin turvapaikanhakijoihin, koska väite ”Jo nyt ulkomaalaisten perheenyhdistämisissä edellytetään yleensä sitä, että hakijan toimeentulo on turvattu esimerkiksi Suomessa oleskeluluvan saaneen perheenjäsenen palkkatulojen avulla.” ei pidä paikkaansa tai on harhaanjohtava ”yleensä” sanan takia.

    Ennen 1.7.2016 turvapaikan saaneelta ei edellytetä turvattua toimeentuloa ja 1.7.2016 jälkeen turvattua toimeentuloa ei edellytetä turvapaikan saaneen perheenjäseneltä, jos perhe on muodostettu ennen perheenkokoajan Suomeen tuloa ja oleskelulupahakemus perhesiteen perusteella tehdään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun perheenkokoaja on saanut turvapaikkapäätöksen tiedoksi.

    Löytyy vaikkapa Migrin sivuilta tämä tieto
    https://migri.fi/toimeentuloedellytys-kansainvalista-suojelua-saaneen-perheenjasenelle

    Tykkää

  17. Alkaen 2015 kansainvaelluksesta on keskustelussa ollut myös sisärajojen valvonta. Suomen mediassa ja julkisessa keskustelussa tämän seuraukset on kuvailtu kaikenlaisiksi kauhutarinoiksi alkaen BKT:n laskusta jatkuen syytteiksi ihmisoikeusrikoksista. EU-alueella on jo vuosikausia ollut erilaisia sisärajanvalvontahankkeita eikä heinäsirkkaparvia ole näkynyt. Ketään ei ole haastettu Haagiin. Lyhyesti voidaan todeta, että silloinen paniikinlietsominen on ollut puhdasta propagandaa. Voidaan myös todeta, että sisärajoilla käännyttäminen ei yksiselitteisesti voi olla minkäänlaisen ihmisoikeussopimuksen vastainen. On aivan satavarmaa, että nämä toimenpiteet on ihmisoikeusjärjestöjen tiedossa. Se joka on toista mieltä, haastanee valtioita tai niiden päämiehiä oikeuteen. Ei tule tapahtumaan, mutta kuplaantunut pöyristely ja harhaanjohtaminen kyllä tulee jatkumaan.

    Jos haluaa seurata missä ”tilapäisiä” sisärajanvalvontahankkeita on ollut ja on tällä hetkellä, voi lueskella tästä linkistä:

    https://ec.europa.eu/home-affairs/what-we-do/policies/borders-and-visas/schengen/reintroduction-border-control_en

    ja erityisesti tämä luettelo
    https://ec.europa.eu/home-affairs/sites/homeaffairs/files/what-we-do/policies/borders-and-visas/schengen/reintroduction-border-control/docs/ms_notifications_-_reintroduction_of_border_control_en.pdf

    Niin, se persujen maahanmuuttopoliittisesta ohjelmasta löytyvä toimenpide on tehdä lakivalmistelu, että Suomessakin voidaan toimia tarvittaessa samoin

    ”Itävalta, Norja ja Tanska reagoivat siirtolaiskriisiin saattamalla lainsäädäntöönsä hätätilapykälät, joiden nojalla kriisitilanteessa EU-maan kautta maahan tulleiden turvapaikanhakijoiden hakemuksia ei oteta vastaan, vaan hakijat käännytetään rajoilla.”

    https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2019/02/Maahanmuuttopoliittinen-ohjelma-2019.pdf

    Tykkää

    1. Sisärajojen valvonta ei muuta sitä tosiasiaa, että Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden hakemukset on käsiteltävä täällä. Eli sillä Suomi ei voi vähentää yhtäkään turvapaikanhakijaa. Dublinin sopimuksen ym. kv-sopimusten edellytysten täyttyessä voidaan hakijoita palauttaa muihin maihin esim. turvapaikkahakemuksen käsittelyä varten. Näin myös tehdään jo nyt. Eli käännyttäminen on toki mahdollista, mutta edellytysten täyttyminen täytyy kuitenkin ennen sitä tutkia. Ketään ei voida käännyttää rajalla pelkästään sillä perusteella, että hän on saapunut Suomeen Ruotsista, Venäjältä tai mistään muusta maasta. Se ei ole yksinään peruste palautukselle missään kv-sopimuksessa.

      Schengenin sisällä voidaan tosiaan perustelluista syistä tilapäisesti tehdä rajatarkastuksia ja näitä on myös monissa maissa tehty. Rajatarkastuksissa voidaan kuitenkin hakea turvapaikkaa, joten se ei Suomea auttaisi rajaamaan hakemuksia. Muiden maiden rajatarkastukset voivat toki vaikeuttaa pääsyä Suomen rajalle. Nykyisessä pakolaiskriisissä keskeinen syy saapujien vähenemiseen on EU:n Turkin kanssa tekemä sopimus. Tämä osoittaa osaltaan sen, että nimenomaan kansainvälinen yhteistyö ja sopimukset ovat tehokkain keino tilanteen muuttamiseen. Se edellyttää myös sitä, että Suomi pitää sopimuksiin liittyvät velvoitteensa. Turkin kanssa tehtyyn sopimukseen toki sisältyy monia ongelmia.

      Missään ei ole ollut sellaista hätätilaa, joka voisi laittaa rajat kiinni esim. pelkästään kansalaisuuden tai passin puutteen perusteella niin, ettei turvapaikanhakijoiden hakemuksia käsiteltäisi. Esim. Norjassa asiat tutkitaan edelleen ennen käännytyksiä. Siksi teoreettiset hätätilaratkaisut eivät ole relevantteja asian kannalta, eivätkä perussuomalaisetkaan esitä vaihtoehtobudjetissaan ratkaisuna maahanmuuttajien määrän vähentämiseksi lyhyellä aikavälillä.

      Ja EU:ssa on toki käsitelty myös tuomioistuimissa turvapaikanhakijoita koskevia menettelyjä ihmisoikeuksia koskevien sopimusten nojalla. Esim. Unkari myös saanut menettelyistään tuomioita ja huomautuksia. https://www.coe.int/en/web/commissioner/-/hungary-should-address-interconnected-human-rights-issues-in-refugee-protection-civil-society-space-independence-of-the-judiciary-and-gender-equality

      Tykkää

      1. ” Ketään ei voida käännyttää rajalla pelkästään sillä perusteella, että hän on saapunut Suomeen Ruotsista, Venäjältä tai mistään muusta maasta. Se ei ole yksinään peruste palautukselle missään kv-sopimuksessa.”

        Olisi kiinnostavaa tietää miksi EU Direktiivin 2013/32 säädökset ei pätisi esim. Venäjän kohdalla.

        ”II JAKSO
        33 artikla
        Hakemukset, joilta puuttuvat tutkittavaksi ottamisen edellytykset

        1. Niiden tapausten lisäksi, joissa hakemusta ei asetuksen (EU) No 604/2013 mukaisesti tutkita, jäsenvaltiot eivät ole velvollisia tutkimaan, voidaanko hakijaa pitää henkilönä, joka voi saada kansainvälistä suojelua direktiivin 2011/95/EU mukaisesti, kun hakemukselta katsotaan puuttuvan tutkittavaksi ottamisen
        edellytykset tämän artiklan mukaisesti.

        2. Jäsenvaltiot voivat katsoa kansainvälistä suojelua koskevalta hakemukselta puuttuvan tutkittavaksi ottamisen edellytykset ainoastaan, jos:
        (…)
        b) jokin muu maa, joka ei ole jäsenvaltio, katsotaan 35 artiklan
        mukaisesti hakijan kannalta ensimmäiseksi turvapaikkamaaksi;
        c) jokin muu maa, joka ei ole jäsenvaltio, katsotaan 38 artiklan
        mukaisesti hakijan kannalta turvalliseksi kolmanneksi maaksi;”

        Unkarihan tunnetusti käännyttää nopeasti turvapaikanhakijat rajalta, eikä tätä käytäntöä ole muilta osin oikeudessa kaadettu kuin ruokkimisvelvollisuuden osalta. Tietysti täysin oikea päätös, on kohtuullista huolehtia talteenotetuista ihmisistä kunnes heidät on saatu poistettua maasta.

        Unkari on hakenut kolmansiin maihin palauttamiselle ennakkoratkaisun ainakin yhteen erikoistapaukseen. Maallikkona arvelisin, ettei turvalliseen maahan palauttamiselle ole mitään esteitä Unionin lainsäädännössä. Ihan mielelläni kuulen perusteita miksi oletukseni on väärä.

        http://curia.europa.eu/juris/document/document_print.jsf;jsessionid=9ea7d0f130d662f1ad8a471d4692b1d799a34b96ef5c.e34KaxiLc3eQc40LaxqMbN4PahaRe0?doclang=FI&text=&pageIndex=0&docid=174856&cid=666783

        ” I Johdanto

        1. Nyt käsiteltävä asia liittyy tilanteeseen, jossa Euroopan unioniin on saapunut joukoittain kolmansien maiden kansalaisia, jotka haluavat kulkea Unkarin kautta jonkin muun jäsenvaltion, tässä tapauksessa Itävallan, alueelle.

        2. Tässä tapauksessa kyseinen Pakistanin kansalainen saapui Unkarin alueelle Serbiasta. Hän esitti tämän jälkeen kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen Unkarin viranomaisille, minkä jälkeen hän lähti ilman lupaa Tšekkiin ennen kuin Unkarin viranomaiset ottivat hänet lopuksi takaisin. Koska kansainvälistä suojelua koskeva hakemus jätettiin tutkimatta, Unkarin viranomaiset suunnittelevat lähettävänsä kyseisen Pakistanin kansalaisen Serbiaan, jota ne pitävät turvallisena kolmantena maana.

        3. Ennakkoratkaisua pyytävä tuomioistuin, jonka käsiteltävänä on hakijan Unkarin viranomaisten toteuttamista toimenpiteistä tekemä valitus, tiedustelee unionin tuomioistuimelta, missä olosuhteissa jäsenvaltio voi harkita lähettävänsä kansainvälisen suojelun hakijan ”turvalliseen kolmanteen maahan” asetuksen N:o 604/2013(2) (jäljempänä Dublin III -asetus) 3 artiklan 3 kohdan nojalla tutkimatta hänen hakemuksensa sisältöä.

        4. Korostettakoon heti aluksi, että maastapoistamista koskevaan toimivaltaan ei näytä liittyvän periaatteellista ongelmaa. Päinvastoin, se sisältyy säädöksiin. Tästä seuraa, että rehellinen hakija, joka ei lähde jäsenvaltiosta, jossa hän on jättänyt hakemuksensa, saatetaan lähettää turvalliseen kolmanteen maahan tutkimatta hänen hakemuksensa sisältöä.

        5. Entä millainen on sellaisen hakijan tilanne, joka lähtee jäsenvaltiosta, jossa hän on esittänyt hakemuksensa, mennäkseen laittomasti toiseen jäsenvaltioon? Mitä menettelyä on noudatettava, jos tämä ensimmäinen jäsenvaltio ottaa hänet tuolloin takaisin? Estääkö Dublin III -asetuksen 18 artiklan 2 kohta, jonka nojalla on ”saatettava päätökseen [hänen hakemuksensa] käsittely”, kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tutkimatta jättämisen ja asianomaisen poistamisen välittömästi maasta turvalliseen kolmanteen maahan?

        6. Nämä ovat peruskysymykset, jotka ovat nyt käsiteltävän asian kohteena. Se käsitellään kiireellisessä ennakkoratkaisumenettelyssä, koska kansainvälisen suojelun hakija on otettu säilöön Unkarissa.
        (…)
        V Ratkaisuehdotus

        72. Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa ennakkoratkaisukysymyksiin seuraavasti:

        Se, että jäsenvaltio on määritetty valtioksi, joka on ”vastuussa” kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä, ei voi estää sitä, että tämä jäsenvaltio lähettää tämän jälkeen hakijan turvalliseen kolmanteen maahan Dublin III -asetuksen 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti, jos direktiivissä 2013/32 säädetyt edellytykset täyttyvät, vaikka tämä jäsenvaltio on tunnustanut vastuunsa Dublin III -asetuksen 18 artiklan nojalla ja vaikka se on ottanut hakijan takaisin

        Hakijan lähettäminen turvalliseen kolmanteen maahan on mahdollista, vaikka lähettävä jäsenvaltio ei ole saanut takaisinottomenettelyn aikana tietoja kansallisesta lainsäädännöstä, jota sovelletaan hakijoiden lähettämiseen turvallisiin kolmansiin maihin, eikä käytännöstä, jota tämän alan toimivaltaiset viranomaiset ovat noudattaneet.

        Dublin III -asetuksen 18 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa ei edellytetä, että jäsenvaltiot jatkavat kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelyä siitä, mihin se oli keskeytetty.”

        Tykkää

      2. Nyt puhumme eri asiasta. Turvalliseen maahan voidaan palauttaa ja sitä tekee myös Suomi. Se edellyttää kuitenkin palautuksen perusteiden riittävää tutkimista ja muuten riittävää oikeusturvan takaamista.

        Unkari on myös saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta päätöksen siitä, että kaikissa tilanteissa oikeusturvaa ei palautuksissa ole riittävästi turvattu, kun tosiasioita ei oltu tutkittu riittävästi ennen palautusta. https://www.refworld.org/cases,ECHR,5dd6b4774.html

        Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑

%d bloggers like this: