Eduskunta keskustelee tänään Suomen EU-politiikasta, kun pääministeri Juha Sipilä ilmoittaa eduskunnalle Suomen EU-linjan. Suomen passiivisuus EU:n yhteisten asioiden ajamisessa on saanut kritiikkiä niin kansalaisjärjestöiltä, yrityksiltä kuin oppositiopuolueilta. Tässä blogissa käsittelen hallituksen EU-verolinjauksia kahden tuoreen esimerkin pohjalta.
1. Hallitus vastustaa EU:n arvonlisäverojärjestelmän uudistusta
Komissio ehdotti lokakuussa EU:n arvonlisäverojärjestelmän uudistamista. Uudistuksella pyrittäisiin hillitsemään arvonlisäverotukseen erityisesti Etelä- ja Itä-Euroopassa liittyvää laajaa rikollisuutta. Komission arvion mukaan uudistukset voisivat tuoda jopa 50 miljardin verotuotot. Valtiovarainministeriö tiedotti viime viikolla, ettei hallitus tue uudistusta, vaikka pitää sen tavoitteita kannatettavina. Ratkaisua perusteltiin sillä, ettei Suomi välttämättä hyötyisi mallista, sillä täällä arvonlisäveron verovaje on ennestään suhteellisen pieni. Lisäksi hallitus nosti esiin muun muassa siirtymävaiheen hallinnolliset kustannukset. Perustelut vaikuttivat kevyiltä suhteutettuna siihen, että kyse olisi suuresta uudistuksesta, jonka komissio ennustaa tuovan valtavat hyödyt yhteismarkkinoille.
2. Hallitus vastustaa EU:n komission ehdotuksia digitalouden verosuunnittelun hillitsemiseksi
Monikansallisten yritysten aggressiivinen verosuunnittelu on maailmantalouden suurimpia ongelmia (ks. haitoista tämä raportti). Syyskuussa EU:n komissio julkaisi tiedonannon, jossa se kertoi valmistelevansa toimia, joilla puututtaisiin aggressiiviseen verosuunnitteluun erityisesti teknologia-alalla. Komissio viittasi tiedonannossaan tutkimukseen, jonka mukaan monikansalliset teknologiayritykset maksavat voitoistaan keskimäärin noin 10 prosentin veroa, kun muilla verokanta on yli 20 prosenttia. Syy massiiviseen eroon piilee juuri aggressiivisessa verosuunnittelussa, johon komissio esitti alustavia ratkaisuja.
Hallitus julkaisi oman kantansa tiedonantoon lokakuun lopussa, jossa se kertoi suhtautuvansa alustaviin ehdotuksiin epäillen, vaikka pitää komission tavoitteita kannatettavina. Itse asiassa hallitus totesi, ettei nykyisen kansainvälisen verojärjestelmän perusperiaatteiden muuttamiseen ole tarvetta tulevaisuuden digitaalitaloudessa. Tällä toteamuksella hallitus on käytännössä tekemässä tyhjäksi komission kunnianhimoiset ehdotukset.
Yhteenveto
Olen seurannut hallituksen EU-veropolitiikkaa viimeiset kaksi vuotta. Edeltävistä esimerkeistä saa siitä hyvän kuvan. Hallituksen linja on ollut parhaimmillaan passiivista ja pahimmillaan muutosvastarintaista. Aiemmin hallitus on suhtautunut epäillen muun muassa EU:n komission ehdottamaan CCCTB-yritysveromalliin (ks. tarkemmin tämä blogi). Silläkin kertaa hallitus piti mallin tavoitteita ”sinällään kannatettavina”. Tämä korulause toistuu hallituksen EU:n verojärjestelmän kehittämistä koskevissa uusissa kannanotoissa. Samalla niissä toistuu kaava, jossa konkreettiset ideat tavoitteiden saavuttamiseksi torpataan heppoisin perustein muun muassa vähättelemällä potentiaalisia hyötyjä sekä maalaamalla uhkakuvia lyhyen aikavälin riskeistä. Vastapainoksi hallitus ei ole esittänyt rakentavia ehdotuksia siitä, miten tavoitteet voitaisiin saavuttaa toisin.
On selvää, että EU:n komission ehdotukset vaativat jatkokehittelyä ja riskit on otettava huomioon niistä neuvoteltaessa. Samalla on selvää, että parhaat ratkaisut syntyvät vain, jos joku niitä aktiivisesti kehittää. Suomi on kuitenkin jättäytynyt passiiviseen muutosvastarintaan. Tämä on ongelmallista nyt, kun EU etsii uutta suuntaa ja uusia johtajia. Saksan vaalitulos antaa osaltaan mahdollisuuden kasvattaa roolia.
EU:n johtoon ei nousta lyhytnäköisellä passiivisella vastarinnalla. Siksi toivon Suomelta jatkossa näkemyksellisempää ja avoimempaa EU-veropolitiikkaa. Muun muassa tässä blogissa mainitut EU-hankkeet vaatisivat sitä.
Hallituksen EU-verolinja vaikuttaa ristiriitaiselta myös toisesta syystä. Se on suhtautunut penseästi kansallisiin toimiin veronkierron torjumiseksi sillä perusteella, että ratkaisut olisi tehtävä kansainvälisellä tasolla muun muassa EU:ssa. Näiden esimerkkien valossa näyttää kuitenkin siltä, että hallituksen linja veronkierron torjuntaan on passiivinen myös EU:ssa. Vain selitykset vaihtuvat.
Lauri Finér
Kuva: CC BY 2.0 EU Exposed
Veropolitiikkablogi 
Vastaa