Solidiumin tuoretta tilinpäätöstä koskevan uutisen voisi otsikoida, vaikkapa näin: ”Solidium ei tehnyt paljon mitään viime tilikaudella”. Aamun Helsingin Sanomissa otsikko oli kuitenkin räväkästi: ”Sijoitusyhtiö Solidium teki huipputuloksen”. Hesarin nettiuutinen oli otsikoitu huomattavasti maltillisemmin.
Mikä on totuus? Solidiumin tuloksen arviointi on lopulta mielipidekysymys, joten yksikään edeltävistä otsikoista ei ole virheellinen. Väitän silti, että aamun Hesarin otsikko – ja samalla koko artikkeli – oli harhaanjohtava.
Hesarin uutisen alussa kerrotaan, että ”valtion 13 pörssiomistusta hallinnoivan Solidiumin tilivuoden osakeomistusten tuotto oli 35,5 prosenttia”. Tämä ei nähdäkseni kerro Solidiumin hyvästä tuloksesta, vaan pikemminkin pörssin ylikuumenemisesta, josta Solidium hyötyy istumalla osakesalkkunsa päällä. Itseasiassa arvonnousu ei edes sisälly Solidiumin tulokseen, kuten jäljempänä kerron.
”Osakeomistusten tuotto” pohjautuu puhtaasti muutamien Solidiumin hallinnoimien yhtiöiden osakkeiden pörssikurssien nousuun. Jos Solidiumin hallinnoimien 13 yhtiön tuottoa mitataan oman pääoman tuottoprosentilla, yhdenkään tuotto ei yllä 30 prosenttiin. Vain kolmella se ylittää edes 10 prosenttia.
Solidiumin tuloksellisuutta ei ole mielekästä mitata pörssikurssien nousulla. Tämä johtuu siitä, että Solidiumin tarkoitus on hallinnoida valtion omistuksia pitkäaikaisena omistajana. Sen tuotot eivät siten kerry arvonnousuihin perustuvista myyntivoitoista – vaan pääosin osingoista ja muutamista satunnaisista osakekaupoista.
Viime tilikaudella Solidium myi osakkeita 169 miljoonalla eurolla ja osti 162 miljoonalla eurolla. Luvut koostuvat neljästä kaupasta sekä 93 miljoonan sijoituksesta Konecranesiin. Summat ovat pieniä suhteutettuna Solidiumin salkun 8,2 miljardin markkina-arvoon.
Edes Solidium itse ei mittaa tilinpäätöksellään tulostaan osakkeiden arvonnousuilla. Viime vuoden 2,2 miljardin arvonnousut eivät sisälly Solidiumin tuloslaskelmaan eikä Solidium voi maksaa niiden perusteella osinkoa. Laskennalliset arvonnousut eivät myöskään tuo valtion kassaan senttiäkään.
Helsingin Sanomat perustaa uutisointinsa siis osakkeiden kurssinousuun, joka ei kerro paljon mitään siitä, onko Solidiumin toiminta ollut tuloksellista. Pitkäaikaisena sijoittajana Solidiumin lisäarvo näet perustuu siihen, pystyykö se kasvattamaan hallinnoimiensa yhtiöiden kannattavuutta pitkällä aikavälillä esimerkiksi hallitustyöskentelyn kautta.
Solidiumin hallinnointiin käytettiin viime tilikaudella yli 4 miljoonaa euroa, josta pelkkiin henkilöstökuluihin 2,7 miljoonaa. Sillä saa aika monta henkilötyövuotta, joita ei ole mitään järkeä käyttää muutamaan osakekauppaan.
Saadaanko näillä 4 miljoonalla eurolla sitten lisäarvoa veronmaksajille korkeampien tuottojen muodossa? Sitä on vaikea sanoa. Tilinpäätös ei nähdäkseni anna tästä näyttöä suuntaan tai toiseen, vaikka yhtiön tuore toimitusjohtaja Antti Mäkinen piti tilikautta ”erinomaisena kaikilta osin”. Toimitusjohtaja ei kuitenkaan ole riippumaton taho arvioimaan oman yrityksensä onnistumista.
Helsingin sanomien uutisoinnin harhaanjohtavuus on ongelmallista, sillä koko Solidiumin olemassaolon mielekkyydestä käydään jatkuvasti poliittista keskustelua. Myös talousmedia vaikuttaa osaltaan keskusteluun, sillä kaikki poliitikot eivät ole tilinpäätöseksperttejä. Siksi peräänkuuluttaisin toimittajilta maltillista ja kriittistä tulosuutisointia.
Solidiumilta taas edellyttäisin tulosraportointia, jossa kärki on mieluummin sen toiminnan tuloksellisuuden kannalta keskeisissä luvuissa. Nyt pörssikursseja heijastellut osakkeiden arvonnousu oli listattu tiedotteen kärkeen.
Lauri Finér
Veropolitiikkablogi 
Hyvää ja pohtivaa tekstiä valtion ja meidän veronmaksajien kannalta tärkeästä asiasta. Solidium on kuitenkin yksi pörssimme suurimmista sijoittajista ja etenkin nyt tiedotteessa mainostettu uusi aktiivisempi ote ja omat hallituspaikat nostavat mielenkiintoa entisestään. Jotenkin jäin kaipaamaan viimeiseen kappaleeseen jotain lisää ja samaa mietin itsekin luettuani tilinpäätöstä, mutta mikä voisi olla se mitä Solidiumin pitäisi raportoida?
TykkääTykkää
Jep, olet ihan oikeassa, että tohon olisi kuulunut jokin rakentava ehdotus siitä, miten raportointia voisi parantaa. Se ei ole ihan helppoa, sillä esim. Solidiumin hallitustyöskentelyn lisäarvoa yritysten toimintaan on vaikea mitata taloudellisin tunnusluvuin. Esim. pitkän aikävälin tuloskehitykseen se teoriassa heijastuu, mutta tässä on mahdoton erottaa Solidiumin roolia, sillä tuloskehitykseen vaikuttavat monet muut tekijät paljon enemmän kuin hallituksen toiminta (suhdanteet jne.). Tässä voisi siksi pohtia, tulisiko raportoinnissa painottaa enemmän sitä, mikä on Solidiumin strategia hallitustyöskentelyssä ja toisaalta kuvata sitä, miten tätä strategiaa on käytännössä ajettu ja mitä on saatu aikaan. Käytännössä kyse olisi enemmän laadullisesta mittarista, mutta Solidiumilla on sen verran vähän yhtiöitä, ettei hallitustyöskentelyn raportointi olisi liian iso vaiva. Tätä toki raportointia rajoittaa esim. se, että pörssiyhtiöiden hallitustoiminta on aika pitkälti salaista.
TykkääTykkää