Materiaaleja on tutkinut 400 toimittajaa 80 maasta. Suomessa materiaaleihin pääsi käsiksi Yle, joka käsittelee aihetta tänään MOT:ssa (klo 20:00) ja huomenna ruotsinkielisessä Spotlightissa (20:00). Oletettavasti silloin valotetaan myös suomalaisten veroparatiisisijoituksia. Kannattaa katsoa.
Tiedot vuodettiin alun perin saksalaiselle Süddeutsche Zeitungille panamalaisesta Mossack Fonsecasta, joka on tarjonnut veroparatiisipalveluita muun muassa länsimaisille pankeille ja näiden asiakkaille.
Yhtä veroparatiisipalveluyritystä koskevassa tietovuodossa on luonnollisesti kyse vain jäävuoren huipusta. Suomessa tunnetuin veroparatiisipalveluita tarjonnut yritys on ollut Ocra Finland, joka kuului kansainväliseen Ocra-konserniin. Yrityksellä oli aiemmin toimisto Helsingin keskustassa WTC-talossa, johon tehtyä verotarkastusta kuvattiin väliyhteisölakia koskevaa tutkimusta varten tehdyssä anonyymissä haastattelussa näin:
”Heidän toimipisteeseensä oli tarkoitus tehdä yllätysratsia, jossa kerätään yhtiön suomalaisten asiakkaiden nimet. Kyseessä olisi ollut iso tietolähde, mutta tarkastajien esimies valitsi perinteisen tavan, jossa ilmoitettiin pari viikkoa ennen, että ollaan tulossa käymään. Niinpä tarkastajien saapuessa paikalle asiakkaiden nimet oli vedetty mustalla tussilla yli.”
Veroparatiisitietovuodot eivät suoraan kerro verovilpistä, koska teoriassa verot on voitu maksaa lakien mukaan. Verottaja voi kuitenkin verrata vuodettuja tietoja veroilmoitustietoihin ja tarvittaessa laittaa verot maksuun. Tarvittaessa verorikoksia käsitellään käräjillä.
Tietovuodot ovat kuitenkin ennen kaikkea tärkeitä siksi, että niiden avulla selviää, miten verovilppi toimii. Näin järjestelmän vuotokohtia voidaan paikata.
Suomessa toimivista pankeista veroparatiisipalvelujen tarjoamisessa on kunnostautunut Nordea, jonka asiakkaille oli tietovuotoaineistojen mukaan perustettu lähes 400 yhtiötä Panamaan ja Brittiläisille Neitsytsaarille vuosina 2004–2014. Tässä kategoriassa Nordea nousi 543 sijoituspalveluyrityksen joukossa listan sijalle 11.
Suomalaisista pankeista nimenomaan Nordean joutuminen suurennuslasin alle on tuskin sattumaa. Ensiksi Nordea toimii laajasti muissa Pohjoismaissa, joissa on historiallisista syistä paljon varakkaiden yksityishenkilöiden vanhaa rahaa ja siten pitkät perinteet veroparatiisien käytölle. Toiseksi Nordea on aiemminkin saanut huomiota muun muassa sen Sveitsin ja Mansaarten tytäryhtiöiden kautta tarjoamista palveluista, joita on voitu käyttää verovilppiin.
Ocran verkkosivujen mukaan myös Suomen Nordea toimii edelleen yhteistyössä Ocran kanssa. On kenties sattumaa, että myös Nordean varakkaille yksityishenkilöille sijoituspalveluja tarjoavan Private Bankingin Helsingin toimipiste on sijainnut samaisessa WTC-rakennuksessa, missä Ocran toimipiste aiemmin sijaitsi.
Suomessa on usein ajateltu, että veroparatiisien käyttö ei ole täällä niin merkittävä ongelma kuin muualla. Monet myös väittävät, että verovilppi on menneen maailman ilmiö ja pankit kantavat nykyään vastuunsa sen lietsomisesta. Myös Nordea vetosi tietovuotoa koskevassa vastineessa siihen, että se muutti toimintatapojaan vuonna 2009, minkä jälkeen sen asiakkaat ovat vähentäneet panamalaisten yhtiöiden käyttöä. Lisäksi Nordea totesi: ”Emme kannusta asiakkaitamme verojärjestelyihin emmekä mahdollista järjestelyjä, joita pidetään veronkiertona. Autamme asiakkaitamme maksamaan tarvittavat verot.”
Pankkien selvitysvelvollisuutta onkin kasvatettu rahanpesun ja terrorismin torjumiseksi. Nämä säädökset eivät kuitenkaan suoraan estä veron kiertämistä eikä verottaja saa tietoja käyttöönsä. Verovilppi onnistuu myös rehellisesti hankitulla rahalla ja Suomessa jokainen on syytön, kunnes toisin todistetaan. Pankit voivat tarjota veronkiertoon soveltuvia palveluita, mutta ne eivät voi tietää ilmoittavatko asiakkaat tulonsa verottajalle.
Ocran toimitusjohtaja Till Sahlgren kuvaili yrityksen roolia veron kiertämisessä vuonna 2008 Talouselämälle näin:
”Aika monet tämän tien valinneista eivät muista ilmoitusvelvollisuutta. Paljastumisen riskit ovat pienet, jos yhtiöllä ei ole rahaliikennettä Suomessa. Niin kauan kuin itse yhtiö toimii laillisesti, pankit eivät reagoi siihen. Pankit eivät voi ottaa vastuuta siitä, jos yhtiön omistajat eivät ole hoitaneet verovelvollisuuksiaan.”
On ilmeistä, että pankit osaltaan edistävät verovilppiä, kun ne tarjoavat palveluja, joista suurin hyöty on mahdollisuus piilotella tuloja ja varoja verottajalta. Tuskin kukaan huvikseen maksaa pankille moisesta palvelusta.
Nordea vetoaa myös automaattiseen tietojenvaihtoon, jonka ansiosta veroviranomaiset saavat tästä vuodesta alkaen tietoja yksityishenkilöiden ulkomailta saamista tuloista. On totta, että kyse on merkittävästä muutoksesta, koska OECD automaattisen tietojen vaihdon malliin on sitoutunut jo 96 maata, joista osa on veroparatiiseja. Esimerkiksi Mossack Fonsecan kotimaa Panama ei kuitenkaan ole tietojenvaihdossa mukana ja on ilmeistä, että ulkopuolelle jääviä veroparatiiseja voi edelleen hyödyntää tulojen piilottelussa.
Veroparatiisien kuriin saaminen on hankalaa, koska monet hyötyvät niistä. On selvää, että eräiden maiden, kuten Sveitsin ja Luxemburgin, talous nojaa vahvasti niiden ulkomaisille sijoittajille ja yrityksille tarjoamaan pankkisalaisuuteen ja muihin veroetuihin. Myös pankeille ja sijoituspalveluyrityksille veroparatiisipalvelut ovat tärkeä tulonlähde, mikä kävi ilmi Oxfamin maaliskuussa julkaisemassa ranskalaisia pankkeja koskevassa tutkimuksessa. Yhtälö on yksinkertainen. Pankkien on vaikea myydä perinteistä sijoituspalvelua, koska niiden lisätuotot ovat epävarmoja. Sen sijaan kulujen pienentäminen verovilpillä on takaa asiakkaalle varmat hyödyt, jos ei jää kiinni.
Nordea korostaa omaa toimintaansa veronkierron estämisestä, mutta kyse on lähinnä sen lakisääteisten tehtävien hoitamisesta. Samanaikaisesti on selvää, että pankit ja niiden etuja valvova Finanssialan keskusliitto ja Elinkeinoelämän keskusliitto eivät ole olleet eturintamassa, kun on etsitty ratkaisuja veroparatiisitalouteen. Samaan aikaan, kun ne korulauseissa vastustavat talousrikollisuutta ja haitallista verosuunnittelua, niiden käytännön toimet ovat tavoitteen kanssa ristiriidassa. FK on ajanut aktiivisesti muun muassa veron kiertämistä helpottavaa hallintarekisteriä. EK komppasi FK:a, ja se suhtautuu kriittisesti muun muassa rahanpesulainsäädännön laajentamiseen ja maakohtaiseen yritysveroraportointiin.
Veroparatiisien käyttö on suuri ongelma, jossa ei ole kyse vain yksittäisten talousrikollisten aiheuttamista veromenetyksistä. Veroparatiisitalous vaikuttaa veropolitiikkaan, koska pitkällä aikavälillä se vaikuttaa siihen, mitä toimintaa verotetaan. Lisäksi veroparatiisit ovat korruption taustalla, koska ne mahdollistavat omistuksen ja varojen piilottamisen. Panamaleaksissäkin selvisi, että veroparatiiseja ovat käyttäneet sadat korkean tason poliitikot Islannin pääministeristä alkaen.
Mitä ongelmalle voisi tehdä? Veronviranomaisten välinen automaattinen tietojenvaihto on tärkein keino. Automaattiseen tietojenvaihtoon on sitoutunut lähes 100 maata, mutta kaikki eivät ole mukana. Järjestelmässä on porsaanreikiä, jotka olisi syytä tunnistaa ja tukkia. Ensiksi tulisi varmistaa, että tietojenvaihdon ulkopuolella olevia kolmansia maita käyttämällä ei voi saada verohyötyjä. Yksi vaihtoehto olisi säätää näihin maihin tehtäville rahasiirroille 30 prosentin lähdevero, jota Yhdysvallat on käyttänyt uhkana pankkeja kohtaan, jotka eivät anna sille tietoja yhdysvaltain kansalaisten tuloista.
Blogiteksti on julkaistu alun perin Finnwatchin sivustolla 4.4.2016.
Veropolitiikkablogi 
Vastaa