Vuonna 2023 käyttöönotettavaksi suunniteltu arvonnousuvero varmistaisi, että Suomessa asuessa kertyneitä omaisuuden myyntivoittoja voidaan verottaa täällä myös silloin, kun omaisuus luovutetaan ulkomailla asuessa. Se estää verovälttelyä, jossa kirjat siirretään verokeitaaseen ennen omaisuuden myyntiä.
Alun perin 9.9.2021 julkaistua tekstiä päivitetty 26.10.2022.
Sosiaalisessa mediassa on hälistiin vuosi sitten syyskuussa veroasioista, joista hallituksen on uumoiltiin linjaavan Säätytalon budjettiriihessä. Keskustelu on jatkunut viime päivinä, kun silloin jo linjattuja päätöksiä ollaan panemassa toimeen.
Sosiaalisen median verokeskustelu on osin ollut valitettavan harhaanjohtavaa. Tätä lietsoo osaltaan se, että eturyhmät ovat pyrkineet vaikuttamaan hallituksen päätöksiin julkisuuden kautta. Se on luonnollista, mutta etenkin median on hyvä tiedostaa intressikysymykset arvioidessaan etujärjestöjen asiantuntijoiden argumentteja ja niistä vedettyjä johtopäätöksiä.
Harhaanjohtavia väitteitä on esitetty muun muassa arvonnousuverosta, jonka hallitus päätti syksyllä 2021 ottaa käyttöön vuonna 2023, ja jota koskeva esitys on suunniteltu annettavaksi eduskunnalle lähiaikoina. Lopullisen esityksen antamisesta ei ole kuitenkaan vielä päätetty. Arvonnousuveron vastustajat kutsuvat sitä tyypillisesti maastamuuttoveroksi tai maastapoistumisveroksi, mutta näistä nimityksistä saa helposti väärän kuvan siitä, mistä on kyse, sillä veroa ei tarvitse maksaa maasta muutettaessa. Sen sijaan arvonnousuvero kohdistuu ennen muuttoa Suomessa kertyneeseen omaisuuden arvonnousuun. Olen tässä blogissa oikonut jo aiemmin arvonnousuverosta esitettyjä virheellisiä väittämiä, mutta kertaus lienee paikallaan nyt, kun Suomi pyrkii seuraamaan muita länsimaita ottamalla sen käyttöön.
Mikä on arvonnousuvero?
Arvonnousuverolla (engl. exit tax) on kaksi päätehtävää. Ensiksi sillä varmistetaan, että omaisuuden myyntivoittoja voidaan verottaa siellä, missä asuessa ne ovat kertyneet. Tämä kansainvälisen verotuksen keskeinen periaate ei toteudu kunnolla ilman arvonnousuveroa. Toiseksi arvonnousuvero estää verovälttelyä järjestelyillä, jossa kirjat siirretään verokeitaaseen ennen omaisuuden myyntiä tai lahjoitusta. Pahimmillaan verosuunnittelun seurauksena pääomatulot voivat jäädä kokonaan Suomessa verottamatta, jos ne kerrytetään verovapaasti niin kutsuttuun vakuutuskuoreen, josta varat nostetaan vasta, kun kirjat on siirretty matalan veron maahan. Nämä riskit on osoitettu myös muuttotilastojen avulla ja yksittäistapauksia on käsitelty myös julkisuudessa. Verohallinnon arvioiden mukaan tällainen verovälttely on yleistynyt Suomessakin (lisätty viittaus Verohallinnon selvitykseen 26.10.2022).
Tämän vuoksi useimmissa länsimaissa on käytössä arvonnousuvero niin henkilöille kuin yhteisöille. Suomessa arvonnousuvero on koskenut osakeyhtiöitä jo vuosia. Valtiovarainministeriön vuonna 2020 tekemän selvityksen mukaan useimmissa vertailumaissa (13/16) oli käytössä arvonnousuvero tai vastaava veromalli myös yksityishenkilöillä. Näiden maiden joukossa olivat niin Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Tanska kuin Yhdysvallat.
Arvonnousuveron verotuottoja on hankala arvioida, sillä riippuen muun muassa asetetuista tulorajoista se koskisi vuosittain arviolta kymmenistä enimmillään muutamaan tuhanteen varakkaita ihmisiä, jotka myyvät omaisuuttaan Suomesta muuton jälkeen. Hallituksen lausuntokierroksella olleessa esitysluonnoksessa on arvioitu, että arvonnousuvero koskisi muutamia kymmeniä tai enintään satoja henkilöitä vuosittain (lisätty viittaus esitysluonnokseen 26.10.2022). Kaksinkertaisen verotuksen poistaminen tilanteissa, joissa veroa maksetaan myös ulkomailla pienentäisi myös verotuottoa Suomessa. Verotuotto heilahtelisi suuresti riippuen yksittäisistä isoista kaupoista. Esitysluonnoksen valtiovarainministeriön arviossa arvonnousuvero voisi tuottaa vuosittain jopa 70 miljoonaa euroa, mutta summa voisi jäädä selvästi pienemmäksi tai nousta jopa korkeammaksi. Verotuottoja kertyisi lisäksi epäsuorasti, sillä arvonnousuvero ennaltaehkäisisi verosyistä tehtäviä muuttoja pois Suomesta. Tämän vuoksi verovälttelyä torjuvien esitysten tarkkoja vaikutuksia on hankala arvioida jopa jälkikäteen.
Oikaisuja väärinkäsityksiin arvonnousuverosta
Arvonnousuverosta on esitetty usein virheellisiä väittämiä, joita oikaisen tässä.
Väite 1: Arvonnousuvero estää muuttamasta Suomesta ulkomaille. (päivitetty 26.10.2022)
Vastaus:
Ei estä. Arvonnousuvero ei vaikuta suoraan muuttamiseen eikä se edellytä verojen maksamista maasta muutettaessa. Arvonnousuveron voisi halutessaan maksaa vasta, kun omaisuus myydään aivan kuin normaali myyntivoittovero – ei siis muuttohetkellä. Silloinkin se koskee vain varakkaimpia, sillä esimerkiksi esitysluonnoksessa arvonnousuvero ei koske alle 100 000 euron myyntivoittoja eikä alle puolen miljoonan euron varallisuuksia. Varallisuudessa ei myöskään huomioida omia asuntoja tai kiinteistöjä, sillä niiden tuottoja Suomi voi verottaa yleensä jo nyt. Arvonnousuveron piirissä olisi siis lähinnä arvopaperien ja vakuutuskuorien kaltaista sijoitusvarallisuutta. Arvonnousuvero siis varmistaisi, että Suomi voi verottaa niiden mahdollisia myöhempiä myyntivoittoja siltä osin, kun niiden verotusoikeus kuuluu Suomelle eikä uudelle asuinvaltiolle.
Väite 2: Arvonnousuvero aiheuttaa kaksinkertaista verotusta, kun samaa myyntivoittoa verotetaan Suomessa ja uudessa asuinmaassa. (päivitetty 26.10.2022)
Vastaus:
Kaksinkertaista verotusta ei synny, sillä sen poistamisesta on määrätty Suomen sopimissa kansainvälisissä verosopimuksissa sekä nyt esitettävässä lainsäädännössä. Tilanteissa, joissa arvonnoususta maksetaan veroa myös uudessa asuinvaltiossa, kokonaisverotuksen ei pitäisi siis nousta olennaisesti. Sen sijaan arvonnousuverolla varmistetaan, että tuotot verotetaan kertaalleen, ja se, että Suomi saa oman osuutensa verotuloista eikä verotuloista luovuta muiden maiden hyväksi.
Väite 3: Arvonnousuvero johtaisi poismuuttoihin Suomesta. (päivitetty 26.10.2022)
Vastaus:
Arvonnousuvero päinvastoin estää verosyistä tehtäviä muuttoja ja kirjojen siirtoa ulkomaille, sillä tällä hetkellä voi olla mahdollista välttää veroja myyntivoitoista muuttamalla pois Suomesta esimerkiksi Sveitsiin, jossa myyntivoitot on vapautettu verosta. Verohallinnon arvion mukaan tällainen verovälttely on yleistynyt. Arvonnousuvero koskisi kuitenkin vain hyvin varakkaita henkilöitä eli yli puolen miljoonan varallisuuksia. Suomi on harvoja maita, joissa arvonnousuveroa ei ole, mikä johtaa yksittäisiin muuttoihin ulkomaille verosyistä.
Väite 4: Arvonnousuvero on monimutkainen toteuttaa. (päivitetty 26.10.2022)
Vastaus:
Arvonnousuvero on Suomessa jo nyt voimassa yhteisöillä ja esitysluonnoksessa se toteutettaisiin muuttamalla noin kymmentä lainsäädännön pykälää eikä se edellyttäisi esimerkiksi uutta lakia. Se koskisi vuositasolla vain kymmeniä tai satoja henkilöitä. Kuten edellä on todettu arvonnousuvero on käytössä monissa maissa. Siinä ei ole varsinaisesti kyse uudesta verosta vaan myyntivoittoverotuksesta, joka voidaan toteuttaa vastaavasti kuin myyntivoittoverotus normaalistikin eli veroilmoitukseen perustuen. Arvonnousuvero ei myöskään soveltuisi esimerkiksi aiemman oman asunnon verovapaaseen myyntiin ulkomaille, sillä esitysluonnos ei koskisi kiinteistöjä.
Verovalvonta on mahdollista jälkikäteen muun muassa automaattisen tiedonvaihdon ja pankkien vuosi-ilmoitusten pohjalta. Myös kaksinkertaisen verotuksen poistaminen onnistuu pääpiirteissään samoilla menettelyillä kuin muissa kansainvälisissä tilanteissa jo nyt. Tavoitteena on, että verotuksen toimittamisesta, ilmoittamisesta ja kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta tehdään mahdollisimman helppoa.
Arvonnousuvero edellyttäisi varojen arvostamista muuttohetkellä, vaikka sitä ei tarvitsisi maksaa ennen omaisuuden myyntiä. Se ei aina ole aivan yksinkertaista, mutta varoja arvostetaan jo nyt rutiininomaisesti esimerkiksi perintö- ja lahjaverotuksessa huomattavasti suuremmassa mittakaavassa. Arvonnousuveroon voitaisiin soveltaa samoja menettelyjä.
Väite 5: Arvonnousuvero haittaisi Suomen kilpailukykyä ja investointejä Suomeen. (päivitetty 26.10.2022)
Vastaus:
Yksityishenkilöiden arvonnousuvero ei vaikuta yritysten verotukseen, joten on vaikea nähdä, miten se vaikuttaisi niiden kustannuskilpailukykyyn. Arvonnousuvero kohdistuisi sen sijaan harvoihin ulkomaille muuttaviin varakkaisiin sijoittajiin, mutta se kohdistuisi yhtä lailla kotimaisiin ja ulkomaisiin sijoituksiin. Se ei siis haittaisi sijoituksia Suomeen sen enempää kuin muuallekaan.
Arvonnousuvero voisi kuitenkin ehkäistä harvojen varakkaiden yksityishenkilöiden verosyistä tehtäviä muuttoja Suomesta eli jopa lisäisi Suomen houkuttelevuutta. Se siis tekisi verotuksesta tasapuolisempaa ja estäisi haitallista verokilpailua. Esitysluonnoksen mukaan arvonnousuvero ei koskisi Suomeen muutamaksi vuodeksi tulevia ulkomaalaisia lainkaan, eikä se johtaisi missään tilanteissa kaksinkertaiseen verotukseen eri maissa. Verotus siis nousisi lähinnä heillä, jotka ovat aiemmin vältelleet veroja muuttamalla verokeitaaseen.
Väite 6: Verosopimukset estävät arvonnousuveron soveltamisen. (päivitetty 26.10.2022)
Veronsopimukset eivät yleensä rajoita arvonnousuveron perimistä, sillä niissä on joko sovittu arvonnousutulon verottamisesta lähtövaltiossa tai niiden myyntivoittoa artiklat eivät sovellu ennen muuttoa syntyneeseen arvonnousuun (ks. tarkemmin). Kaikki verosopimukset eivät kuitenkaan määrää kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta arvonnousuveroa perittäessä, minkä vuoksi kaksinkertainen verotus poistettaisiin viime kädessä Suomen lain nojalla.
Väite 7: Lainsäädännön arviointineuvoston mukaan arvonnousuveroa ei kannata toteuttaa. (lisätty 26.10.2022)
Lainsäädännön arviointineuvosto arvioi tehtävänsä puolesta lainsäädännön vaikutusarviointia, ei sen tarpeellisuutta yleensä. Se ei siis ota kantaa poliittisiin päätöksiin siitä, kannattaako jokin laki toteuttaa. Lainsäädännön arviointineuvosto nosti lausunnossaan lokakuussa esiin eräitä kriittisiä näkökohtia esityksen sisällöstä. Arviointineuvosto nosti esiin muun muassa sen, että esitysluonnoksen kuvausta sääntelyn tavoitteesta sekä vaikutusarviointia tulisi täsmentää. Tältä osin lausunto on varsin tavanomainen ja arviointineuvoston lausunto on huomioitava ennen lopullista esitystä (ks. tarkemmin Matti Ylösen blogi). On luonnollisesti tärkeää, että lakien vaikutusten arviointia ministeriöissä kehitetään. Tämän esityksen taustalla on kuitenkin poikkeuksellisen laaja valmistelu vaikutusarvioineen, kun sitä varten on tehty muun muassa yli 100-sivuinen raportti valtiovarainministeriössä, ja käyty laajaa poliittista debattia esityksen sisällöstä myös puolueiden välillä. Sääntelyn tarve on käynyt ilmi muun muassa Verohallinnon ja Ruotsin Skatteverketin selvityksistä, joiden mukaan maastamuuttoon liittyvä verovälttely on yleistynyt.
Miten arvonnousuvero toimii käytännössä?
Avaan lopuksi esimerkillä, miten arvonnousuvero käytännössä ehkäisisi myyntivoittoveron ja osinkoveron välttämistä.
A on sijoittanut vakuutuskuoreen pörssiosakkeita, joista on kertynyt osinkotuloja sekä myyntivoittoja 10 miljoonaa euroa. Koska tulot ovat vakuutuskuoressa, niitä ei ole nykylainsäädännön nojalla verotettu lainkaan. Vertailun vuoksi todettakoon, että piensijoittaja B olisi nykytilanteessa maksanut osingoistaan vähintään 25,5 prosentin veron ja myyntivoitoista veroa vähintään 30 prosenttia.
Verotuksessa vakuutuskuoresta tehdyt nostot rinnastetaan myynteihin. Siksi A maksaisi vakuutuskuoreen kertyneestä tulosta Suomessa 30–34 prosentin veroa, kun hän nostaisi sen ulos kuoresta. Verovälttely onnistuu kuitenkin siten, että A muuttaa verotuksellisesti kirjat verokeitaaseen, jossa nostoa ei veroteta tai niitä verotetaan kevyesti. Verovälttelyssä on voitu hyödyntää esimerkiksi Belgiaa tai Sveitsiä, joissa myyntivoittoja ei aina veroteta. Noston jälkeen A voi halutessaan palata takaisin Suomeen. Tällaisella järjestelyllä A voisi kyseisessä esimerkissä välttää jopa yli 3 miljoonan euron verot, kun Suomessa yli 30 000 euron pääomatuloista peritään normaalisti 34 prosentin veroa.
Arvonnousuvero toimisi siten, että Suomi verottaisi A:n myyntivoittoa siltä osin, kun arvonnousu on kertynyt Suomessa asuessa. Veroa ei siis perittäisi ennen myyntiä. Jos A myisi omaisuuden pian muuton jälkeen, jolloin sen arvo ei olisi muuttunut, koko myyntivoitto verotettaisiin Suomessa ja näin A olisi tasaveroisessa asemassa tavallisten piensijoittajien kanssa. Lisäksi arvonnousuveroa huojennettaisiin, jos omaisuuden arvo laskisi muuton jälkeen. Esimerkiksi miljoonan euron arvonalennus pienentäisi myyntivoitosta maksettavaa veroa 340 000 eurolla (1 000 000 x 34 %).
Veroa ei siis perittäisi muutettaessa ja muissa kuin verovälttelytilanteissa arvonnousuverolla ei olisi yleensä mitään vaikutusta muuttajan kokonaisverorasituksen myöhemminkään. Suomen laki ja kansainväliset verosopimukset estäisivät yleensä saman tulon verottamisen kahteen kertaan Suomessa ja uudessa asuinvaltiossa. Jos A muuttaisi maahan, jossa myyntivoittoja verotetaan normaalisti esimerkiksi samalla veroprosentilla kuin Suomessa, toimittaisiin yleensä siten, että Suomi tai A:n uusi verotuksellinen asuinvaltio poistaisi kaksinkertaisen veron esimerkiksi siten, että toisessa maassa maksettu vero hyvitetään Suomessa maksettavaa veroa vastaan. Yhteenlaskettu vero olisi siis Suomen veroa korkeampi lähinnä tilanteissa, joissa ulkomailla peritään Suomea korkeampaa veroa. Edellä kuvattu hyvitysmenetelmä kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi on kansainvälinen standardi, joka on luotu OECD:ssa ja YK:ssa.
Lauri Finér
kirjoittaja seuraa erityisavustajana veropolitiikkaa SDP:n ministeriryhmässä
EDIT 10.9.2021 Yhdistetty aiempi väite 1 ja 3, jotka koskivat samaa asiaa. Siirretty väite 4 väitteeksi 3 ja lisätty väitteet 4 ja 5. Lisätty lähde kohtaan, jossa arvio ihmisten määrästä, joita arvonnousuvero koskisi. Lisäksi tarkennettu arviota ihmisten määrästä (lisätty tuhansia sekä täsmennys tulorajoista).
EDIT 13.9.2021 Lisätty myös alun johdantoon toteamus siitä, että arvonnousuvero kohdistuu Suomessa asuessa kertyneeseen arvonnousuun eikä sitä tarvitse maksaa maasta muutettaessa.
EDIT 16.9.2021 Täsmennetty kaksinkertaisen verotuksen poistamista ja verosopimuksia koskevia kohtia.
EDIT 26.10.2022 Päivitetty teksti ajan tasalle muun muassa huomioimalla lausuntokierroksella ollut esitysluonnos arvonnousuverosta.
Veropolitiikkablogi 
Mikä alaraja tulee Suomessa olemaan? Tuon linkin mukaan se on Norjassa 50000e (500000 NOK), mikäli oikein ymmärsin. Jos se on 50000e niin se tulee koskemaan suurta joukkoa tavallisia ihmisiä, ei vain rikkaita.
TykkääTykkää
Yksityiskohdat päätetään lakivalmistelussa. Norjassa raja määräytyy myyntivoiton määrän mukaan ja tuo on on jo varsin suuri myyntivoitto. Useimmilla noin suuria voittoja syntyy lähinnä asunnoista, mutta täällä sijaitsevien asuntojen myyntivoittoja verotetaan Suomessa jo nyt, vaikka myyjä asuisi ulkomailla. Ja tosiaan useimmissa tilanteissa kyse siitä, maksetaanko myyntivoittovero Suomeen vai muualle, ei siitä, maksetaanko veroa.
TykkääTykkää
Väärin. 50.000 € ei ole mitenkään suuri myyntivoitto. Pikemminkin pienimmästä päästä jo vähänkään pidempään pelkästään samassa asunnossa vuosia asuneella, puhumattakaan muutaman vuosikymmenen palkastaan säästäneelle.
TykkääTykkää
Missä tää paljon puhuttu verokaidas tarkalleen sijaitsee?
TykkääTykkää
On useita maita, joissa myyntivoittoja ei veroteta tai niitä verotetaan kevyesti. Esim. Belgiaa ja Sveitsiä on hyödynnetty siihen, että tuloja on nostettu muuton jälkeen matalalla verolla.
TykkääTykkää
Kaksinkertaista verotusta ei synny, sillä sen poistamisesta on määrätty Suomen sopimissa kansainvälisissä verosopimuksissa sekä lainsäädännössä. Sen sijaan arvonnousuverolla varmistetaan, että tuotot verotetaan kertaalleen.
Miten tilanteet missä ei ole verosopimusta, esimerkiksi Suomen ja Portugalin välillä?
TykkääTykkää
Hyvä kysymys. Tällöin voi olla mahdollista soveltaa nk. menetelmälakia kaksinkertaisen verotuksen poistamiseen Suomessa tai sitten siihen voi hakea erillistä huojennusta. Tilanne riippuu myös Portugalin laista. Mutta verosopimuksen puuttuminen ei siis välttämättä johda kaksinkertaiseen verotukseen.
TykkääTykkää
”A on sijoittanut vakuutuskuoreen pörssiosakkeita, joista on kertynyt osinkotuloja sekä myyntivoittoja 10 miljoonaa euroa. Koska tulot ovat vakuutuskuoressa, niitä ei ole nykylainsäädännön nojalla verotettu lainkaan.”
Tämä väite ei ole täysin totta. Osingot vakuutuskuoressa ovat verottomia ainoastaan suomalaisista yhtiöistä. Jos kuoressa on ulkomaisia yhtiöitä, on niistä maksettu niiden paikallinen lähdevero, joka on yleensä jo aika lähellä Suomen verotasoa.
Lisäksi, tuon linkkisi mukaan Norjassa verotetaan jo maasta lähdettäessä:
”The amount liable to tax is the gain that would have been liable to tax if the shares etc. had been realised on the day before the cessation of full tax liability.”
Näin ainakin, jos tekstiä tulkitsee sen sanamuodon mukaan.
TykkääTykkää
Kiitos kommentistasi. Ulkomaisten osinkojen verotus vakuutuskuoressa riippuu maasta, josta osinko maksetaan, joissain tilanteissa varmasti noin. Esimerkki oli yksinkertaistus.
Arvonnousuveron määrä määritetään asuinpaikan vaihtumisen hetken mukaisen arvonnousun mukaan, mutta EU-oikeus edellyttää, että sitä ei tarvitse maksaa silloin. Lisäksi veroa on alennettava, jos omaisuuden arvo laskee ennen sen myöhempää myyntiä.
TykkääTykkää
Kiitos strukturoidusta avaamisesta ja väitteisiin pureutumisesta.
Väite 4 kuitenkin vaivaa minua. Väität, että vero vähentäisi muuttoja pois, koska siitä saadaan vähemmän verohyötyä. Väitän, että vero kuitenkin kiihdyttää poismuuttoa ja pienentää verotuloja ja heikentää veropohjaa.
Arviosi voi pitää nykytilanteessa paikkansa. Raamit joiden puitteissa perustelet väitettä ovat kuitenkin onnettoman kapeat. Näkemys toki pätee juuri nyt, ennen kuin veroa oli julkistettu, arvoaan Suomessa asuvien kasvaviin omaisuuseriin. Se mitä käytännössä varmastikin tapahtuu on se, että jatkossa käteisvirrat siirtyvät ulkomaille ja sijoitukset laitetaan tuottamaan rakenteisiin missä täysin laillisesti voi omia rahojaan pitää. Ja näiden realisointi myöhemmin ulkomaille muuton jälkeen tulee yhä olemaan mahdollista sillä Suomella ei ole mitään mahdollisuutta seurata tuota ulkomailla omissa kuorissaan tapahtuvaa arvonnousua. Sen lisäksi on yhä verosopimuksia, joiden puitteissa ei jatkossakaan voida arvonnousua verottaa kuten tekstissäsi kuvailet.
Käytännössä on hyvin todennäköistä että lisäverotulot jäävät todella pieniksi tai niitä ei ainakaan voida mitata. Ihmiset saattavat myydä voitot Suomessa jo ennen muuttoa ja siirtää sitten käteiset ulkomaille. Koska nyt uhka lisäveroista on tiedossa, jo nyt käteisvirrat alkavat ulkomaisiin rakenteisiin ja siten verotulot tulevat jo nyt pienenemään.
Olet siis varmasti oikeassa, että vero kyllä muuttaa insentiivejä. Mutta se muuttaa ne niin, että varakkaat yksityishenkilöt todennäköisesti vain muuttavat maasta pois paljon aiemmin eli vero todennäköisesti kiihdyttää poismuuttoa. Halu jäädä korkean verotuksen maihin jos näyttää siltä, että rikastuminen tapahtuu jää auttamatta nopeasti pois.
Voittajia tässä ovat veroasiantuntijat joilla varmasti on jo struktuurit valmiina siihen, että käteisvirrat ohjataan rakenteisiin ulkomailla. En usko, että SDP:llä tai heidän asiantuntijoillaan on kykyä ymmärtää varainhoidon ja käteisvirtojen liike verotusten insentiivien keskellä. Kaikkien varallisuus ei ole kiinni instrumenteissa ja käteisen siirtäminen ulkomaille on hyvin helppoa ja nopeaa. Tätä ei, onneksi, voida EU:n piirissä rajoittaa.
TykkääTykkää
Kiitos kommentistasi. Sillä, ovatko varat ulkomailla vai Suomessa ei sinänsä ole verotukseen vaikutusta eli asuinpaikka ratkaisee. Toki tuloja ja varoja ei veroteta, jos niitä ei ilmoiteta Verohallinnolle eikä tästä verovilpistä jää kiinni. Nykyään valtiot kuitenkin vaihtavat tietoja sijoituksista, joita rahoituslaitosten on pakko kerätä, kun pitkälti yli sata maata on sitoutunut OECD:n CRS-standardin mukaiseen verotietojenvaihtoon, jota on harjoitettu vuodesta 2017. Myös keskeiset entiset salaisuusvaltiot Sveitsistä lähtien ovat mukana. Varojen piilotus on siis vaikeaa ja siinä on huomattavat riskit, kun puhutaan rikoksesta. Pelkät monimutkaiset rakenteet eivät auta, sillä rahoituslaitosten on tunnistettava tosiasialliset edunsaajat niiden takana.
Epäilen myös sitä, että monetkaan ihmiset muuttaisivat etukäteen sen takia, että he ehkä joskus vaurastuvat. Ei näin ole käynyt enemmälti muuallakaan, missä arvonnousuvero on käytössä. Myös hyöty tällaisesta olisi yleensä rajallinen, sillä tuloja verotetaan muuallakin ja Suomessa esim. pääomien verotus on kansainvälisesti vertaillen keskitasoa eli ei mitenkään erityisen korkeaa.
Se pitää varmasti paikkansa, että arvonnousuveron kaikkia vaikutuksia ei voi arvioida, kun se osin ennaltaehkäisee verovälttelyä eikä se tilastoissa näy.
TykkääTykkää
Sillä ovatko varat ulkomailla vai Suomessa ei ole väliä jos niitä ei ikinä tulouteta Suomeen. Rakenteella tarkoitetaan siis sitä, että varat siirretään käteisenä ulkomaiseen yhtiöön tai vakuutuskuoren tyyliseen ratkaisuun missä assettien myynnistä ei makseta veroja suoraan. Aivan kuten holding-yhtiönkin osalta yhteisövero on 20%, eli matalempi kuin henkilöverotuksen 30% tai 34%. Arvonnousun kuittaa siis yhtiö, eikä silloin ole mitään väliä missä yhtiön omistaja asuu. Omistaja taas voi sujuvasti vaihtaa paikkaa ilman veroseuraamuksia. Riittävän pitkään ulkomailla asuttuaan, kun verotusoikeus on siirtynyt, voi aloittaa vaikka osingonmaksun hyvästä työstä jolloin sitten verotushetkeksi tulee tuo osingonmaksu.
Kyse ei ole siis tiedon pimittämisestä. Sitäkin varmasti ihmiset epäilemättä jossain määrin harrastavat. Mutta todellisuudessa ongelma lienee aika pieni koska sanktiotkin ovat kovat. Sen sijaan täysin valideja ratkaisuja, kuten vaikka sopivan verosopimuksen soveltaminen, löytyy aivan riittävästi.
Koska jo arvioissa mainitaan, että vero saattaa lopulta koskea vain muutamaa yksittäistä ihmistä ja on kyse siitä, että vero tuottaa joko nollan tai ”jotain” niin olen aivan satavarma, että ihmiset kyllä muuttavat muualle jos on tiedossa, että vaurastuminen saattaa olla edessä. Näin voi käydä vaikka epälikvidin omistuksen eli yksityisyrityksen arvonnousussa ennen yrityskauppaa. Yrittäjälle itselleen on tiedossa yrityksen arvo ennen kuin hän lähtee sitä myymään.
Valitsemalla kohdemaa oikein (nimenomaan verosuunnittelumielessä) siitä voi tottakai saada huomattavan jopa kymmenien tai satojen miljoonien eurojen hyödyn. Vaikka Suomessa olisi verotus keskinkertaista, niin sen hajauma lienee aika pieni. Eli toisin sanottuna kovin korkeasti verottavia maita ei yksinkertaisesti ole ja keskiarvolla, tai edes mediaanilla, mitattuna tuo vertailu on aika huono koska ainut vertaus millä on väliä on matalimman ja oman maasi välillä.
Yritän vain sanoa, että koska yksittäiset varakkaat yksityishenkilöt ovat fiksuja ja heille löytyy riittävästi kovapalkkaisia konsultteja joiden palkkiot ovat vähemmän kuin rakenteista tehtävät hyödyt niin tuon veron kerättävä määrä on todennäköisesti järjettömästi yläkanttiin ja hyvin lähellä nollaa. Sen sijaan se määrä rahaa mitä menee tietojärjestelmien uudistamiseen, viestintään, verohallinnon kouluttamiseen, lain valmisteluun ja oikeudenkäynteihin epäselvyyksistä puhumattakaan mainehaitasta joka syntyy kun konsultit ympäri maailmaa joutuvat lisäämään tämän veron ”cons”-sarakkeeseen kun Suomessa ei osata luoda niitä ”pros”-sarakkeen kohtia.
Veron nettovaikutus jää maalikkolaskelmilla hyvin todennäköisesti negatiiviseksi. Perustuen siis siihen oletukseen, että verolla kerätään tasan nolla euroa mutta jo lain suorat valtiota työllistävät vaikutukset ovat nollaa suuremmat. Siihen kun ymppää näitä kuuluisia kerrannaisvaikutuksia niin päästäänkin reilusti pakkaselle.
Yksinkertaisempi verotus vähentää kaiken toiminnan kitkaa ja synnyttää siten lisää rahan liikettä mikä kasvattaa hyvinvointia enemmän kuin epämääräiset yksittäisten henkilöiden ajojahdit. Toivottavasti ohjeistat ministereitä torppaamaan tämän lain aivan kuten VM:n asiantuntija-arviot ovat ohjeistaneet.
TykkääTykkää
En ole aivan noin pessimistinen. Kaikkea verovälttelyä ei tietysti saada koskaan kuriin, mutta sitä on saatu sääntelyllä vähennettyä, ja mm. OECD:n tilitietojenvaihdolla on ollut vaikutusta. Ymmärtääkseni arvonnousuvero on muissa maissa toiminut oikein hyvin, ja mm. Verohallinto on sitä siksi Suomessakin esittänyt. Myös VM:n arvioissa nähtiin arvonnousuverolle hyviä perusteita.
TykkääTykkää
Muutin perheeni kanssa Suomeen muutama vuosi sitten asuttuani vuosikymmenen ulkomailla. Omistan arvokkaan kiinteiston ja hieman osakkeita toisessa maassa — jotka olen ostanut sieltä ansaituilla ja verotetuilla tuloilla — ja aion ennen pitkää palata sinne, ja myydä ne paikallisella matalahkolla veroasteella ja eläköityä sen avulla. Olen miettinyt koko eläkekuvioni tällä perusteella, koska ko. maassa minulle ei kertynyt paljoa eläkettä ja toisaalta sitä ei Suomessa ehdi hirveästi tulla. Kadun nyt Suomeen muuttoani ja muille globaalisti mobiileille ulkosuomalaisille olen sanonut, että miettikää tänne tuloa kahdesti. Laki varmasti vähentää globaalisti mobiilien halukkuutta tulla Suomeen. Tämä kuvio tarkoittaa minulle, että minun ja perheeni kannattaa muuttaa Suomesta mahdollisimman pian, jotta Suomeen kertyvä arvonnousu jää nollaksi tai mahdollisimman pieneksi. Voit nähdä Lauri asiat kannaltasi miten haluat verovälttelyretoriikkasi läpi, mutta minun on mahdotonta nähdä tätä tilannetta kohtuullisena tai oikeudenmukaisena.
TykkääTykkää
Kiitos erittäin avaavasta kirjoituksesta. Onko siis niin, että tämä koskee vain arvonnousun verotusta? Jos siis muutan kevyemmän verotuksen maahan ja lahjoitan lapsilleni tai puolisolleni käteistä rahaa tai vaikkapa kyseisestä maasta ostamani asunnon, niin lahjaverotus toimisi tämän ”uuden kotimaani” käytäntöjen mukaisesti? Kiitos avusta!
TykkääTykkää
Kannattaa olla tarkkana verosopimusten soveltamisessa. Kun muutat pois Suomesta niin lähtökohtaisesti olet vielä verovelvollinen Suomeen 3 vuoden ajan. Tähän voi hakea poikkeusta (lyhennystä) jos pystyt osoittamaan ettei sinulla ole enää siteitä Suomeen ja muutto on todellinen eikä tehty lyhytaikaisesti veronvälttelymielessä. Tämä olisi ilmeistä jos muutat muualle, teet lahjoitukset ja muutat kuukauden päästä takaisin.
Suomi siis pitää sinusta kiinni tiukasti vielä muutaman vuoden jos et ole tarkkana. Ja jos et ilmoita noista mitään niin se on tätä kuuluisaa verojen piilottelua.
On olemassa verosopimuksia kuten Sveitsin kanssa, jotka siirtävän verotusoikeuden heti muuttopäivänä eikä tarvitse odottaa tuota siteiden katkaisemista. Jos kuitenkin teet taustatyöt hyvin niin valitsemalla oikean maan ja järjestelemällä asiat oikein voit tehdä tuon vero-optimoinnin.
Yllä kirjoittamaani ei pidä ottaa veroneuvontana vaan olet itse vastuussa taloudestasi. Konsultoi virallista veroneuvontaa ennen kuin teet päätöksiä.
TykkääTykkää
Kiitos palautteesta. Arvonnousuvero, jota tässä käsittelin edellä, koskee ensisijaisesti pääomatulojen verotusta eli myyntivoittoverotusta. Arvonnousuvero voisi realisoitua myös lahjoitettaessa omaisuutta, mutta tällöin se kohdistuisi aiempaan arvonnousuun (tuloon) eikä lahjan arvoon. Periaatteessa saman tyyppinen vero voisi kohdistua myös perintöön tai lahjaan, mutta se olisi hieman eri juttu sitten. Perintö- ja lahjavero riippuu sekän perittävän/lahjoittajan että saajan asuinvaltiosta eli Suomen veron välttäminen voi vaatia, että molemmat muuttavat pois Suomesta. Täällä avattu asiaa tarkemmin. https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/47858/perinto_ja_lahjaverotus_kansainvalisiss5/
TykkääTykkää
Kummassa arvioisit olevan merkittävämpi veropohjan tiivistämistarve, Suomesta ulkomaille muuttavien yksityishenkilöiden pääomatulojen vai Suomessa toimivien ns. Yleishyödyllisten yhdistysten miljardiomaisuuksien nollaveroisissa pääomatuloissa?
Jos on kohtuullista, että yksityishenkilö maksaa veroa pääomatulostaan (minusta on!), miksi yhdistyksen samasta pörssiyhtiöstä saaman veron välttely on hyväksyttävää Suomessa säädetyn verovapauden kautta?
TykkääTykkää
Yllä kysyttiin tilanteesta jossa ei ole verosopimusta ja vastattiin että voidaan soveltaa menetelmälakia. Menetelmälaki koskee 3 § 1 momentin mukaan vieraasta valtiosta saadun tulon verotusta Suomessa. Nyt on kai kyse tilanteista joissa tulo on saatu Suomesta eikä vieraasta valtiosta. Ei kai menetelmälaki sovellu tällaiseen tilanteeseen lainkaan?
TykkääTykkää
Tämä hyvä huomio. Yleensä sovellettaisiin verosopimusta, jolloin tilanne on hieman yksinkertaisempi. Sen sijaan se lienee tulkinnanvaraisempi tilanne, voidaanko esim. ulkomailla asuessa myöhemmin myyntivoitosta maksettu vero hyvittää menetelmälain mukaan myös Suomessa syntyneen arvonnousun osalta. Ulkomailla syntynyt myyntivoitto voisi periaatteessa olla vieraassa valtiossa saatua tuloa. Näissä myös verotusmenettelylain 89 §:n mukainen kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen huojennus voisi soveltua viimeisenä vaihtoehtona. Arvonnousuveron valmistelussa myös näitä säädöksiä mahdollista täsmentää, jos tarvetta,
TykkääTykkää
Maastapoistumisvero on täysin älyvapaa idea, Pekka yllä avaa hyvin ongelmia. Mainehaitta on kova, miksi ihmeessä osaaja tulisi komennukselle Suomeen jos vaihtoehtona on vaikkapa Tukholma? Tuloverot, pääomatuloverot, lahja-/perintöverot suopeampia, palkkataso parempi ja vähintään yhtä hieno maa, isompi kielialue jne.
Lisäksi Suomen pääomatulojen verojen taso pitäisi olla samalla hehtaarilla kilpailijamaiden ja muun Euroopan kanssa, jotta tästä exit-verosta ei tulisi täydellistä katastrofia Suomen houkuttavuuden kannalta.
TykkääTykkää
Arvonnousuvero on käytössä tällä hetkellä lukuisissa maissa, mutta ei ole näyttöä siitä, että sillä olisi olennaista vaikutusta ihmisten työperäisiin muuttoihin. Ylipäänsä verotuksen vaikutusta ihmisten asumiseen usein liioitellaan. Ihmisiä kiinnostaa niiden ohella hyvin monet asiat, työn ohella tärkeää tietysti se, että perheellä on hyvät elinolosuhteet. Suomen on vaikea kilpailla matalilla veroilla, kun olemme hyvinvointivaltio, jonka kilpailukyky perustuu isosti veroilla rahoitettuihin palveluihin. Myös tulot jäävät täällä joitain maita alemmaksi, mutta esim. turvallisuus, hyvät koulut jne. ovat vahvuuksiamme.
TykkääTykkää
Se, että realisoituvien verojen takia on PAKKO jäädä Suomeen ei ole sama asia kuin, että Suomi olisi jotenkin ”houkutteleva” maa.
TykkääTykkää
Itse olen koodarina hommissa ja kyllä sitä kieltämättä vähän kateellisena kattoo kun ei tarvitse ihan hirveän kauas kattoa kun samalla CV:llä revitään tupla liksaa. Ihan hyvin sitä tulee toki toimeen nykyiselläkin, mutta pidän sitä epäoikeudenmukaisena että verojen jälkeen 3300 palkan ja 6200 palkan erotus verojen jälkeen on alle 1000€. arvonnousua verotetaan keskituloisella 33% ja kun on oikein rikas niin siirtää kirjat ajoissa muualle tai jos on jokin ”yleishyödyllinen” ammattiliitto tai eläkesäätiö niin ei maksa lainkaan tai maksaa hyvin vähän veroja. Nyt sitten viedään sekin mahdollisuus että työuran jälkeen myisi osakesäästöt ulkomailla. Saattaa olla että on muutto edessä paremman palkan ja pienemmän verotason maahan josta ei lahjotella 6miljardin korona lahjoja. ja toteta lähes 6.6 miljardia lisää velkaa, koska se just nyt sattuu olemaan melkein ilmaista. Onhan se mediaseksikästä esittää et suurilta kroisoksilta viedään nyt porsaanreikä, mutta kyllä ainakin itselleni on kertynyt ihan bussinkuljettajan liksalla merkittävä osakesalkku. Nyt rangaistaan niitä jotka on halunnu turvata tulevaisuutensa ja ne voi olla ihan tavallisia säästäjiä, jotka on ymmärtäny että pankkitilillä inflaatio syö rahan arvon. Valtio kuitenkin mielellään verottaa arvonnousun huomioimatta inflaatiota.
TykkääTykkää
Kiitos kommentista. Siis oletko sitä mieltä, että Suomen pitäisi vapauttaa myyntivoittoverot tilanteissa joissa muutetaan ennen myyntiä kirjat matalan veron maahan? Miksei Suomessa kertyneistä myyntivoitoista ei pitäisi mielestäsi maksaa veroja, kun muista tuloista maksetaan? Se on totta, ettei pääomatuloverotuksessa ole erikseen inflaatiota huomioitu, mutta voi ajatella, että se on otettu huomioon veroprosenttia ja mm. hankintameno-olettamaa säädettäessä. Veroahan tosiaan maksetaan vain, jos sijoitukset tuottaneet.
TykkääTykkää
Ihmiset ovat rakentaneet elämänsä ja eläkesäästönsä nykyisen järjestelmän säännöillä. Omien eläkesäästöjen kartutus on monelle kymmenien vuosien urakka ja jos suhteellisen pienistä puroista säästää, pienikin heikennys ehtoihin on tuhoisa lopputuloksen kannalta. Ei sääntöjä saa muutella kesken pelin kevyin perustein, varsinkaan harkitsematta kokonaisuutta.
Monissa maissa joissa maastapoistumisvero on, verotus on maltillisempaa lähtökohtaisestikin verrattuna Suomeen. Nyt, jos Suomessa, jossa taitaa olla Euroopan tiukin pääomatuloverotus, säätää tällaisen veron, se on tehokas karkotin ihmisille jotka harkitsevat tulla tänne töihin. Ainakin niille ihmisille joilla on osakkuus yhtiössä tai säästöjä sekä sijoituksia. Eli juuri niitä vauraita huippuosaajia joita kaipaamme tänne. IT- ja pelilaloilla on esimerkiksi normaalia että on osakkuun yrityksessä. Miksi ihmeessä joku huippuosaaja tulisi mielummin Helsinkiin kuin Tukholmaan, jossa on korkeammat palkat ja maltillisemmat verot? Jo nyt tietyt hightech firmat ovat perustaneet tiimejä Tukholmaan ja Köpikseen näistä syistä. Myös Viro on todella kilpailukykyinen. Ja nämä ihmiset ovat nimenomaan liikkuvaista sorttia, eivät he halua sitoutua ”veroansaan” maassa, jonka veropolitiikka näyttää hyvin arvaamattomalta.
Veropohjaa tiivistämällä olisi mahdollista alentaa pääomatulovero-tasoja merkittävästi, mutta silti niin että euromääräinen veronkanto kasvaisi. Tämä myös parantaisi Suomen kilpailukykyä uusien yritysten ja osaajien kannalta. Tämä olisi älykäs alue miettiä. Meidän pitää välttää verokilpailukykymme huononemista kuin ruttoa. Se on jo erittäin huonolla tasolla jopa eurooppalaisesti vertaillen.
TykkääTykkää
Arvonnousuverossa nimenomaan kyse veropohjan tiivistämisestä. En oikein näe mielekkääksi houkutella ihmisia veroeduilla, jotka perustuvat siihen, että myöhemmin muuttaa pois Suomesta matalan verotuksen maahan. Ylipäänsä tosiaan verotuksen merkitys asuinpaikan valintaan suhteellisen pieni. Suomessa lisäksi elämisen kulut ja riskit alemmat kuin monissa maissa juuri siksi, että yhteiskunta kantaa menoja ja riskejä verovaroin, mikä myös usein halvempaa. Esim. Suomen sote-järjestelmä kansainvälisesti vertaillen tehokas ja edullinen.
Suomessa nimellinen pääomatuloveroprosentti suhteellisen korkea, mutta varsinainen pääomatulovero on vain pieni osa pääomien verotusta ja vain osasta pääomatuloja peritään pääomatuloveroa nimellisen prosentin mukaan. Kokonaisuutena Suomessa pääomien verotus alle Länsi-Euroopan keskitason suhteutti tason sitten osuuteen verotuloista tai pääomien tuottoihin. Suomen korkea pääomien verotus on siis myytti. En myöskään tiedä, mihin perustuu väite verotuksen ennakoimattomuudesta Suomssa. Verotusta muutetaan oikeastaan kaikkialla maailmassa jatkuvasti. Esim. tänä syksynä tehdyt veropäätökset ovat promillen murto-osaluokassa, kun suhteuttaa verotulokertymään. Tutkimusten mukaan suuremmillakaan muutoksilla ei kuitenkaan välttämättä ole isompia dynaamisia vaikutuksia.
TykkääTykkää
Väität että lobbaan ihmisten houkuttelua Suomeen veroeduilla. Olemme kaukana siitä että joku tulisi verojen takia Suomeen. Minä lobbaan sen puolesta, että Suomi olisi edes kilpailukykyinen eurooppalaisen verotason kanssa. Kannattaa tutkia eri maiden verohelpotuksia esimerkiksi säästämisen ja sijoittamisen suhteen niin ymmärrät.
Jos argumentoit että verojen merkitys asuinpaikan suhteen on pieni niin uskallan olla eri mieltä. Tässä voisi kysyä että mihin sitten maastapoistumisveroa tarvitaan? Voin luvata, että kehitys menee koko ajan vahvemmin siihen suuntaan, että osaajat katsovat veroympäristöä hyvinkin tärkeänä komponenttina asuinpaikan valinnan suhteen. Suomen tulee olla kilpailukykyinen, koska meillä on aika harvoja muita valtteja, vaikkapa Ruotsia vastaan, puhumattakaan keskisemmän Euroopan maista.
Yhä useamman maan eläkejärjestelmä on pulassa. Yhä useampi on yrittäjä. Yhä useampi on töissä startup-firmoissa tai yrityksissä joissa tarjotaan equity-pohjaista palkitsemista.
Suomen korkea pääomantulojen verotus ei ole myytti piensijoittajille, eli juuri niille ihan tavallisille kansalaisille jotka haluaisivat huolehtia omasta eläketurvastaan säästämällä ja sijoittamalla. Palkkatuloja, joista säästetään, verotetaan jo hyvin ankarasti ja sen lisäksi vielä pääomatuloista verrattain hyvin ankarasti 30-34% verorasituksella. Osakesäästötili tuo hieman toki helpotusta, mutta ei elinikäisessä säästämisessä ole kuitenkaan todellinen ratkaisu.
Kun verotuspohjaa tiivistetään, pitäisi samalla jostain myös löysätä. Eli jos veropohja tiivistyy, mutta verojen taso pysyy samana, niin kokonaisveroaste nousee. Olen siitä samaa mieltä että veropohjia voidaan tiivistää, kunhan se tehdään älykkäästi niin että ei aiheutetan kohtuutonta haitaa kansalle tai julkiselle taloudelle, kun katsotaan kokonaisvaikutuksia.
Suomessa elämisen kulut eivät ole kovin kilpailuykyiset kaikkien ryhmien osalta. Ostovoimo on heikko ja hinnat kalliit. Toki jotkut julkiset palvelut helpottavat asiaa, mutta vain jos niitä tarvitsee. Huippuosaajat eivät kuitenkaan välttämättä tarvitse lastenhoito- tai terveyspalveluita. Eli ikävä kyllä yleistäminen on tässäkin asiassa huono asia.
Verojen kannalta viestintä on Suomessa sirpaleista. Ei tehdä kokonaisuudistuksia, vaan paljon yksittäisiä pistemäisiä hienosäätöjä jotka kuitenkin voivat vaikuttaa tärkeisiin ryhmiin merkittävästikin.
TykkääTykkää
”@Lauri Finér
15 syyskuun, 2021 8:51 am
Kiitos kommentista. Siis oletko sitä mieltä, että Suomen pitäisi vapauttaa myyntivoittoverot tilanteissa joissa muutetaan ennen myyntiä kirjat matalan veron maahan? ”
Olen sitä mieltä että verokohtelun pitäisi olla tasapuolista. Kuten sanoin jotkut instanssit eivät maksa veroa laisinkaan. Miksi minun pitää maksaa 34% veroa jos haluan itse kontrolloida omia eläkesäästöjäni? Osmo Soininvaarakin aikanaan sanoi että jos kaikki maksaisivat samanverran osakkeiden myyntivoitoista ja osingoista veroa, saisi saman rahan kerättyä kun veroprosentti olisi noin kolmanneksen luokkaa (Soininvaara sanoi tarkan prosenttimäärän, mutta en muista sitä enää niin tarkkaan). Haluaisin siis että kaikki maksaisivat tuosta potista saman verran, eikä niin että rikkaat maksavat 0%, jotkin säätiöt 0% . Sitten tulee keskiluokka ja jonkinverran korkeapalkkaisia, joilta nyhdetään se 30-34% riippuen paljonko kerralla myy.
Laskin että maastamuuttovero tulisi maksamaan minulle 80 000€ ja olen nämä voitot siis tosiaan tehnyt sijoittamalla suurimman osan verojenjälkeisestä palkasta osakkeisiin. Vaihtoehtoina minulla on siis jäädä suomeen ja maksaa tuo 80 000€ kun kotiutan voitot, tai muuttaa pois maasta, saada korkeampaa palkkaa muualta ja pitää tuo 80 000€. Minulla kestäisi nykyisellä palkalla useita vuosia että jäisi vuokran ja mahdollisimman halvan elämisen jälkeen noin paljon käteen. Tämän tiedon valossa kerro: miksi jäisin suomeen?
En osaa sanoa kuinka yleistä osakesäästäminen on, mutta itse olen säästänyt 15 vuotiaasta asti pienestäkin palkasta pesämunaa ettei minun tarvitse stressata raha-asioistani. En ole mikään IT miljonääri vaan kivunnut pitkän tien junnu koodarista, senioriksi ja sen jälkeen arkkitehdiksi. Osan viikosta työskentelen valtion virastossa ja toisen puolen yksityisellä.
”@Lauri Finér
15 syyskuun, 2021 8:51 am
Se on totta, ettei pääomatuloverotuksessa ole erikseen inflaatiota huomioitu, mutta voi ajatella, että se on otettu huomioon veroprosenttia ja mm. hankintameno-olettamaa säädettäessä. Veroahan tosiaan maksetaan vain, jos sijoitukset tuottaneet.”
Minäkin voin olettaa että olen veroni maksanut tuloverona jonka jälkeisistä rahoista osakkeet hankkinut. Se on suunnilleen yhtä reilu kuin sinun esittämäsi hankintaostoolettaman muka korvaavan inflaation määrän josta osasta on maksettu yli 50% veroa. 70 luvulta 2020 luvulle rahan arvo on muuttunut siten että 4 markkaa vastaa noin 6 euroa. Pelkkä inflaatio nousu on siis 9 kertainen (4 markkaa vs 36 markkaa). Paljonko mainitsemasi hankintameno-olettamaa tästä kattaisi? Minä en myöskään katso sijoitusten tuottaneen mitään jos arvo on noussut inflaation verran. Ostovoima ei tällöin ole noussut lainkaan, eli arvo ei ole noussut ja täten tuottanut minulle mitään.
Edelleen jos minä olisin se joka on valmis muuttamaan työnperässä ( ja mihin Valtio nyt minua vahvasti painostaa), niin tottakai minä valitsen sen itselle edullisen maan. Suomessa on pitkät etäisyydet, korkeasti verotettu liikkuminen, korkeat asumis kustannukset, korkeat tulo ja pääomaverot ja korkeimpia ALV %. Nyt vielä arvonnousu vero maasta lähdettäessä. Ilmastokaan ei varmastikkaan ole sieltä paremmalta puoliskolta. Millä me houkutellaan ne huippuosaajat tänne? Ei ainakaan IT puolella palkoilla. Voi olla että tänne tulee ne ”huippuosaajat”, jotka tulee opettelemaan ja lähtevät perustason opeteltuaan muualle. Ulkomaisia oikeasti huipputekijöitä ei edes haluta esim valtion hommiin vaan kilpailutuksissa on usein ehto että kaikkien pitää osata Suomea.
TykkääTykkää
Hyviä pointteja. Juuri tämä perspektiivi unohtuu vasemmiston argumentoinnista: piensijoittajat ovat ihan tavallisia kansalaisia jotka yrittävät hyötyä markkinataloudesta ja kapitalismista. Kansankapitalismin luulisi olevan myös vasemmiston agendalla. Vai onko niin että jos liian moni suomalainen alkaa pärjätä paremmin taloudellisesti, vasemmisto pelkää oman suosionsa laskevan? Näinhän on jo tapahtunut, vasemmistoa kannattaa pääosin omia eläkeatujaan varjelevat eläkeläiset.
Mitä tulee tuohon verokertymään, veropohjaan ja oikeudenmukaiseen verotuksen tasoon, on Rothovius lasksenut että tiiviillä veropohjalla saman verokertymän tuottaisi 3% osinkovero, kunhan kaikki, myös ay-liikkeet, sekä eläkerahastot sen maksaisivat.
Lisää täällä: https://www.arvopaperi.fi/uutiset/vain-sina-maksat-osinkoveroa/f889b6af-2901-3f9f-97f4-1d09dfbaf57d
TykkääTykkää